Lappeenrannan kaupunki juhlistaa 150 vuotta täyttävää koululaitostaan kaikille avoimessa juhlassa, joka järjestetään kaupungintalon Lappeenranta-salissa keskiviikkona 3. helmikuuta klo 18 alkaen.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Lappeenrantaan perustettiin ensimmäinen kansakoulu vuonna 1866. Tiettävästi Lappeenrannan koulu oli Suomen ensimmäinen kaupunkikansakoulu.
Juhlassa nähdään draamaesitys, jossa havainnollistetaan koululaitoksen syntyä ja vaiheita Lappeenrannassa. Esityksen on ohjannut teatteri-ilmaisun ohjaaja Johanna Juslin, ja esiintyjät ovat lappeenrantalaisen harrastajateatterin Teatteri Kesy ry:n näyttelijöitä sekä Lappeenrannan Kanavansuun koulun oppilaita. Myös juhlapuhe sisältyy draamaesitykseen.
Juhlaan ei tarvitse ilmoittautua, mutta yleisön toivotaan ottavan huomioon, että Lappeenranta-saliin mahtuu korkeintaan 600 osanottajaa.
Perusopetusjohtaja Mari Routti kertoo, että kaikille avoimella juhlalla halutaan tuoda esille, että kansakoulu ja sitä seurannut perusopetus ovat olleet niin yhteiskunnan kuin yksilöidenkin näkökulmasta todella merkityksellisiä.
– Lähes kaikilla on omakohtaisia kokemuksia koulunkäynnistä. Useimpien suhde kouluun säilyy läheisenä aikuisiälläkin lasten ja lastenlasten välityksellä. Kaikkien lappeenrantalaisten yhteisellä juhlalla nostamme esille koulun merkitystä sukupolvien ketjussa ja opettajien sekä kaikkien kouluilla työskentelevien työn arvoa, Routti sanoo ja toivoo näkevänsä juhlayleisön joukossa Lappeenrannan eri kouluilla työskennelleitä eläkeläisiä.
Mari Routti korostaa, että koulun tehtävä on ennen kaikkea tukea oppilaan kehitystä yksilönä ja edistää hänen hyvinvointiaan. Yhteiskunnallisesti koulun tehtävänä on muun muassa edistää ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia yhteiskunnan jäseninä sekä välittää sukujen rinnalla kulttuuriperintöä lapsille ja nuorille.
Juhlavuosi osuu merkittävään ajanjaksoon perusopetuksen kehityksessä: syksyllä 2016 otetaan 1.–6. luokilla käyttöön uusi valtakunnallinen perusopetussuunnitelma, jonka keskeisenä periaatteena on sekä oppilaiden että heidän huoltajiensa osallisuuden lisääminen toiminnan suunnittelussa.
Lisäksi Lappeenrannassa on meneillään kaupungin länsialueen kouluverkon uudistaminen.
Kunnilla vastuuta ja valtaa opetussuunnitelmien toteutuksessa
Perusopetusjohtaja Mari Routin mukaan valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta huolimatta kunnilla on nykyisin paljon valtaa ja vastuuta siitä, kuinka suunnitelmaa käytännössä toteutetaan.
Syksyllä 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman muutoksiin ryhdyttiin Lappeenrannassa valmistautumaan jo pari vuotta sitten, heti sen jälkeen, kun Opetushallitukselta saatiin ensimmäiset luonnokset. Merkittävä uudistus on oppiainekeskeisyyden vähentäminen ja laaja-alaisen osaamisen kehittäminen.
– Opettajilla on haasteenaan opettamiskulttuurin muutos: opettaja ei enää pelkästään seiso luokan edessä opettamassa vaan oppiminen perustuu entistä enemmän oppilaiden ja opettajien väliseen vuorovaikutukseen sekä ryhmätyöskentelyyn, Routti selventää.
Ensimmäiset lappeenrantalaiskoululaiset olivat tyttöjä
Suomen ensimmäinen kaupunkikansakoulu perustettiin Lappeenrantaan 150 vuotta sitten tomerien naisten ansiosta, ja ensimmäiset oppilaatkin olivat tyttöjä. Vasta useita vuosia myöhemmin ovi avautui myös pojille.
1800-luvulla koululle kerättiin rahoitusta talkooperiaatteella muun muassa järjestämällä tanssiaisia ja arpajaisia. Samalla tavalla rahoitettiin jo kansakoulua edeltäneitä köyhäinkoulujakin. Menoja katettiin alusta alkaen myös verovaroin ja valtion tuella.
Lappeenrannassa kansakoulusta siirryttiin peruskouluun vuonna 1975.
Kevätlukukaudella 2016 Lappeenrannan perusopetuksessa opiskelee noin 6160 oppilasta ja työskentelee noin 500 opettajaa.
Historiantutkija Mauri Kinnunen kokoaa parhaillaan Lappeenrannan koululaitoksen vaiheista kirjaa, joka julkaistaan juhlavuoden aikana.
Lisätietoja:
Lappeenrannan kaupunki,
Perusopetusjohtaja Mari Routti,
puh. 040 837 2646,
mari.routti@lappeenranta.fi
KUVATEKSTI:
Lönnrotin koulu on Lappeenrannan kauneimpia koulurakennuksia. Koulu rakennettiin arkkitehti Waldemar Backmanssonin piirustusten mukaan ja valmistui vuonna 1888. Rakennuksen keskisiivessä on näyttävä juhlasali, jossa on kasettikatto, pilasterikoristeet, musiikkilehteri sekä seiniä koristavia maalauksia.