SuomiAreena-ohjelmaa voi seurata maksutta paikan päällä Porissa tai MTV Katsomosta. Politiikan ajankohtaisohjelmat nähdään myös MTV3-kanavalla. Koko viikon ohjelman näet täältä.

 Nappaa SuomiAreenan tiistain tärpit tästä!

Miten tässä näin kävi? Näkökulmia nuorten lisääntyvään pahoinvointiin
Kauppakeskus Puuvillan lava
10.00-10.45
KRIS Suomen keskusliitto

Media uutisoi lisääntyvässä määrin nuorten ja jopa lasten tekemistä väkivaltarikoksista. Onko nuorten pahoinvointi lisääntynyt? Mitkä ovat juurisyyt taustalla? Mitä me voimme tehdä?

Keskustelemassa Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi, rikosylikonstaapeli Teemu Huttunen, KRIS Satakunta ry:n ohjaaja Julius Pajunen, Nuorisokoti Vainun mielenterveys- ja päihdetyön ohjaaja Ossi Rantala ja KRIS Suomen Keskusliitto ry:n toiminnanjohtaja Marko Rajamäki. 
Keskustelun juontaa Joonas Nordman.

Vanha ja halukas – käsitys ikäihmisten seksuaalisuudesta tarvitsee ravistelun
Rannan lava
11.00-11.45
Foibekartano

Seksi tekee tunnetusti hyvää. Pidentää elinikää, suojaa sydänsairauksilta ja tekee onnelliseksi. Ikäihmisten muuttuessa yhä vapaammin seksuaalisuuteen suhtautuviksi, aihe on kutkuttava.

Keskustelemassa Foibekartanon toimitusjohtaja Ulla Broms, Väestöliiton terapiapalveluiden johtava psykoterapeutti Tarja Santalahti, Milttonin vaikuttajaviestinnän johtaja Panu Mäenpää ja Terapiatalo Nosteen ratkaisukeskeinen terapeutti Anja Snellman. Keskustelun juontaa tietokirjailija Anu Kuistiala.

Rahapelialan lisenssijärjestelmä – vastuullisuutta ja verotuloja
11.00-11.45
Vaakunan lava
Suomalainen Rahapeliyhdistys

Suomalainen rahapelijärjestelmä on murroksessa. Lisenssijärjestelmä paitsi avaa rahapelit Suomessa kilpailulle myös tuo rahapelialan ulkomaiset toimijat kotimaisen lainsäädännön piiriin. Lisenssijärjestelmä parantaa rahapelien vastuullisuutta, kun ulkomaisten yhtiöiden toiminnan valvonta helpottuu. Muutoksen myötä valtion verotulot kasvavat, kun rahapeliyhtiöt maksavat toiminnastaan verot ja lisenssimaksut Suomeen.

Keskustelemassa kansanedustaja Ritva Elomaa, rahapelijuristi Antti Koivula, tutkija Janne Nikkinen Helsingin yliopistosta, kansanedustaja Tere Sammallahti ja Suomalaisen Rahapeliyhdistyksen puheenjohtaja Jari Vähänen. Keskustelun juontaa Suomalaisen Rahapeliyhdistyksen varapuheenjohtaja Minna Ripatti.

Paraneeko päätöksenteko, kun lobbarit paljastuvat?
Eetunaukion lava
12.00-12.45
Valtiontalouden tarkastusvirasto

Kuka Suomessa käyttää valtaa, miten päätöksentekoon vaikutetaan, millaisia asioita Suomessa lobataan, millaista on epäasiallinen lobbaus ja mitä läpinäkyvä lobbaus merkitsee lobbareille, vallanpitäjille ja kansalaisille.

Puhujina avoimuusrekisterin neuvottelukunnan puheenjohtaja Tuomo Yli-Huttula, Salla Nazarenko Suomen journalistiliitosta, professori Emilia Korkea-aho Itä-Suomen yliopistosta ja kansanedustaja Minja Koskela. Keskustelun juontaa valvontapäällikkö Jonna Carlson Valtiontalouden tarkastusvirastosta.

Katujengikeskustelu: onko niitä ja mitä pitäisi tehdä?
Vaakunan lava
13.00-13.45
Immun ja Kalen Rötöskatsaus

Suositun rikospodcastin juontajat Immu Ilmén ja Kale Puonti pureutuvat pintaa syvemmälle ja kaunistelematta suomalaisen rikollisuuden tuoreisiin ilmiöihin. Livepodissa puidaan rehellisesti ja suoraan katujengejä, rikollisia moottoripyöräjengejä ja muita ajankohtaisia rikosilmiöitä.

Heiluttavatko gallupit todellisuutta vai todellisuus gallupeja?
Eetunaukion lava
14.00-14.45
Verian

Miten gallupit vaikuttavat politiikkaan? Mistä gallup-tulokset oikein tulevat? Mielipidemittaukset kuvaavat kansan asenteita ja arkea, mutta keskustelussa etsitään myös tilanteita, joissa mittaustulokset alkavatkin vaikuttaa kansan asenteisiin.

Puhujina kansanedustaja Hjallis Harkimo, MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen, viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Mikko Koskinen Työeläkevakuuttajat TELA ry:lta ja tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Verianilta. Keskustelun juontaa Verianin tutkimusjohtaja Mikko Hormio.

Demokratian ytimessä: media ja lukutaito
Eetunaution lava
15.00-15.45
MTV Oy

Onko demokratiaa ilman mediaa? Miten media kantaa vastuutaan demokratiasta? Miten voimme vahvistaa lasten ja nuorten medialukutaitoa? Mitä jokainen voi tehdä tiedon huoltovarmuuden eteen? 

Keskustelemassa IBO:n pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, Helsingin yliopiston lehtori Salli Hakala, STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen ja MTV Uutisten toimittaja Roosa Mustonen. Keskustelun juontaa MTV:n sidosryhmäjohtaja Suvi Aherto.

Kuka voittaa kansainvälisen kilpajuoksun lääketutkimuksista?
Rannan lava
16.00-16.45
Lääketeollisuus

EU:ssa valmistellaan lainsäädäntöhankkeita, jotka koskettavat meitä kaikkia. Miten varmistamme innovaatiomyönteisen eurooppalaisen sääntelyn?

Keskustelemassa kansanedustaja Laura Huhtasaari, kansanedustaja Mia Laiho, kansanedustaja Matias Mäkynen ja europarlamentaarikko Ville Niinistö. Keskustelun juontaa Jaakko Loikkanen.

MTV Uutiset Live: Leijonien uusi päävalmentaja – kuka olet, Antti Pennanen?
MTV-lava
17.00-17.30
MTV Uutiset

Antti Pennanen astuu suurennuslasin alle Suomen kenties vaativampaan valmentajan pestiin miesten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajaksi. Millaiset paineet uusi pesti tuo Jukka Jalosen menestysvuosien jälkeen ja kuka oikein on mies nimeltä Antti Pennanen? Haastattelijana MTV Urheilun Jukka Lohva.

Poliittisten nuorisojärjestöjen paneeli –turvallisuuspolitiikka
Raatihuoneenpuiston lava
17.00-17.45
Nuorisojärjestöt

Eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöjen paneeli turvallisuuspolitiikasta.

Keskustelemassa Dan Cederlöf, Emilia Kangaskolkka, Lauri Laitinen, Selina Nera, Jere Tapio, Jere Tuononen, Binga Tupamäki ja Pinja Vuorinen. Keskustelun juontaa Eurooppanuorten puheenjohtaja Amanda Alvesalo.

SuomiAreena: Puheenjohtajatentti
MTV-lava
20.00-22.00
MTV Uutiset

Yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajat MTV Uutisten politiikan toimituksen kesätentissä.

Juontajina Maria Nykänen ja Alec Neihum.

SuomiAreena Roast
Rannan lava
22.00-23.00
MTV ja Porin kaupunki

SuomiAreenalla sanotaan paljon, roastissa loput.

Lavalla nähdään kirjailija Antto Terras, kriminologian kokemusasiantuntija Mika ”Immu” Ilmén, juontaja Esko Eerikäinen sekä kansanedustajat Laura Huhtasaari ja Krista Kiuru.

Lisätiedot:  
SuomiAreena, MTV Oy:  
Johanna Tonttila, vastaava tuottaja, 041 510 6955, johanna.tonttila@mtv.fi   

 
www.suomiareena.fi 
#SuomiAreena 

  Rantaradalla on häiriö junaliikenteessä rautatieinfran järjestelmävian takia.

Helsinki-Leppävaara A-junat on toistaiseksi peruttu ja Kehäradan I-junat kääntyvät P-junaksi Malminkartanossa.

Häiriön kestosta ei ole toistaiseksi arviota.  

Turun kaupunki järjestää syksystä alkaen yhteistyössä koordinaatiojärjestöjen kanssa ikäihmisille suunnattua matalan kynnyksen toimintaa Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman palvelukeskuksissa. Muut toimijat voivat myös ilmoittautua järjestämään toimintaa.

Toimintaa koordinoivat:

• Ruusukorttelissa: Turun Seudun Vanhustuki ry ja Suomen Punainen Risti Turun osasto
• Lehmusvalkamassa: Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry ja Turun Seudun Nivelyhdistys ry

Järjestöt ja muut toimijat voivat ilmoittautua järjestämään Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman toimintaa täyttämällä lomakkeen toimintatarpeista ja -toiveista seuraavista linkeistä viimeistään 16.8. mennessä:

• Ruusukortteli, linkki: Ruusukorttelin tilavarauslomake
• Lehmusvalkama, linkki: Lehmusvalkaman tilavarauslomake

Yksittäisille, suurille tapahtumille tiloja voidaan myöntää jo ennen hakuajan päättymistä. Tämän jälkeen tilojen käyttö jaetaan siihen mennessä tulleiden varausten pohjalta. Toimintaa voi ilmoittaa myös 16.8.2024 jälkeen samoilla yhteydenottolomakkeilla.

— Järjestöt ovat kaupungille tärkeitä yhteistyökumppaneita ja olemme innoissamme tästä uudenlaisesta yhteistyöstä heidän kanssaan. Olen vakuuttunut, että näin toimien saamme järjestöjen vahvan osaamisen paremmin käyttöömme ja lisättyä hyvinvointia turkulaisille ikäihmisille. Tämä tuo positiivista lisäarvoa kaikille osapuolille, sanoo hyvinvoinnin apulaispormestari Mirka Muukkonen.

Järjestöjen toiminta on Turussa laajaa ja tarkoituksena on kehittää myös uutta ja innostavaa tekemistä ikääntyneille. Järjestöjen tarjoamaa kaikille avointa ja maksutonta viriketoimintaa on tarkoitus viedä laajemmin myös alueolohuoneisiin eri puolille kaupunkia.

Suunnittelu käyntiin jo kesän aikana

Tulevaa toimintaa on kehitetty kevään aikana järjestöjen ja vanhusneuvoston kanssa innostunein mielin, sillä hyvinvointikeskusten upeat tilat mahdollistavat hyvät puitteet toiminnan järjestämiseen.

Toimintaa koordinoivat järjestöt käynnistävät sisällöllisen suunnittelutyön kesän aikana mm. kartoittamalla toimintaa ja erilaisia tapahtumia Ruusukortteliin ja Lehmusvalkamaan toteuttamaan haluavat järjestöt ja muut toimijat. Toimintaa tarjoaville järjestöille tullaan osoittamaan avustusta. Näistä päätetään syksyn aikana, kun koordinaation suunnittelutyö on valmistunut. Tiloissa jo aiemmin toimineisiin järjestöihin ollaan koordinaatiojärjestöjen toimesta yhteyksissä.

Vastuu toiminnasta siirtynyt Varhalta Turun kaupungille

Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha on ollut uudistamassa toimintaansa siten, että kaikille ikääntyneille suunnattu avoin toiminta on loppumassa. Sen sijaan Varha laajentaa omille asiakkailleen suunnattua kuntouttavaa päivätoimintaa.

Yhteistyöneuvotteluissa Turun kaupungin kanssa on sovittu, että Turku ottaa vastuulleen ikääntyneiden hyvinvointia edistävien palvelujen koordinoinnin Ruusukorttelissa ja Lehmusvalkamassa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Varhan aluehallituksen päätöksen mukaisesti Varha tarjoaa tilojaan maksutta järjestöjen käyttöön, kun toiminta edistää varsinaissuomalaisten hyvinvointia ja terveyttä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti 12.6.2024 ns. testamenttirahojen tuoton jaon kohdentamisesta mm. Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman kokonaiskoordinaatioon.

Ikääntyneiden toiminnan yhteystiedot 1.8.2024 lähtien:
Ruusukortteli
Sähköposti ruusukortteli@gmail.com
Puhelin 050 331 59 66

Lehmusvalkama
Sähköposti lehmusvalkamaturku@gmail.com
Puhelin 045 787 01516

Lisätiedot:
Anna-Mari Sopenlehto-Jokinen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erityisasiantuntija
p. 050 55 90 239, anna-mari.sopenlehto-jokinen@turku.fi

Roska-Roope är en soldriven aluminiumbåt som är specialbyggd för att samla upp ytskräp. Det är en katamaranliknande farkost med öppen för. När båten navigerar genom vattnet förs skräpet till en central skräpuppsamlingspuckel. Föraren samlar in skräpet från buren i soptunnor för vidare transport. Avfallet transporteras till avfallshanteringsföretaget enligt överenskommelse, i samarbete med avfallshanteringsföretagen.

Förutom att samla in skräpet kommer båten också att användas för att öka medvetenheten om problemet med skräp i vattendrag och för att stimulera till debatt. Det uppskattas att 70 % av skräpet sjunker till botten, 15 % spolas i land och 15 % förblir flytande i vattenpelaren och på ytan. Det är viktigt att samla skräpet innan det sjunker för på botten bryts till exempel plast ned till mikroplaster, som är mycket skadliga för organismer. Föreningen HSR vill dock påpeka att i princip inget skräp hör hemma i ett vattendrag och att människor har ett stort ansvar i detta avseende.

Roska-Roope on aurinkosähköllä kulkeva erityisesti pintaroskan keruuseen valmistettu alumiinivene. Alus on katamaraanityyppinen, jonka keula on avoin. Aluksen kulkiessa vesistöissä, roskat ajautuvat aluksen keskellä olevaan roskienkeruuhäkkiin. Kuljettaja kerää häkistä roskat roskasäiliöihin jatkokuljetusta varten. Roskat kuljetetaan sovitusti jätelaitokselle yhteistyössä jäteyhtiöiden kanssa.

Roskien keräämisen lisäksi veneellä halutaan tuoda vesistöjen roskaantumisongelma näkyväksi ja herättää keskustelua. On arvioitu, että 70 % veteen päätyvistä roskista vajoaa pohjaan, 15 % rantautuu ja 15 % jää kellumaan vesipatsaaseen ja pinnalle. Roskat olisi tärkeää saada talteen ennen uppoamista, koska pohjassa esimerkiksi muovi hajoaa mikromuoviksi, mikä on erittäin haitallista eliöstöille. PSS ry haluaa kuitenkin muistuttaa, että mikään roska ei lähtökohtaisesti kuulu vesistöön, ja ihmisellä on tässä iso vastuu.

Lisätietoja:

Eeli Heinä
Roska-Roope
puh. 050 557 5582

Kerava - Järvenpää välillä aamupäivällä alkanut rautatieinfran järjestelmävika on korjattu.

Helsinki-Tampere kaukojunaliikenne ja Helsinki-Riihimäki välin R-junaliikenne palautuu aikataulun mukaiseksi illan aikana.

Rautatieinfran järjestelmäviasta aiheutui niin kaukojunaliikenteelle kuin lähiliikenteen R-junille noin 30-60 minuutin myöhästymisiä sekä yksittäisiä peruutuksia.    

Jyrsintä- ja päällystystyö Kuninkojantiellä välillä Rautalankatu - Asentajankatu. Päivittäinen työaika klo 06-18. Liikkuvan työmaan kohdalla on liikenteenohjaus ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote on käynnistänyt toukokuussa 2024 asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan.  Hankinta toteutetaan kilpailullisena neuvottelumenettelyllä ja määräaikaan 17.6.2024 klo 10 mennessä mukaan ilmoittautui neljä yritystä. Siun sote kutsuu neuvotteluihin mukaan kolme pakolliset referenssivaatimukset täyttävää yritystä, jotka ovat CGI Suomi Oy, Mediconsult Oy, ja Tietoevry Finland Oy.

Varsinaiset neuvottelut yritysten kanssa käydään elo–syyskuussa 2024, mikäli päätöksestä ei valiteta. Lopullinen tarjouspyyntö julkaistaan syyskuun 2024 lopussa ja hankintapäätös pyritään tekemään marraskuun 2024 aikana.

Siun sote on hankkimassa terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut kattavaa järjestelmäkokonaisuutta, joka sisältää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja suun terveydenhuollon järjestelmät sekä kotihoidon mobiilikirjaukset ja toiminnanohjauksen. Hankinnalla tavoitellaan järjestelmää, joka on laajasti vakiintuneessa tuotantokäytössä ja siten nopeasti käyttöönotettavissa Siun sotessa vuosien 2025–2026 aikana. Hankinta toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon hyvinvointialueen kanssa, joka on hankkimassa asiakastietojärjestelmää.

Lisätietoja medialle:

Hankejohtaja Maija Valta, maija.valta@siunsote.fi, puh. 013 330 4337

Suomalaisilla pelloilla kasvaa tänä vuonna pääosin tuttuja kasveja, jotka muodostavat ruokaturvamme perustan. Eniten Suomessa viljellään rehunurmia, kauraa ja ohraa.

Viljelijöitä on hieman edellisvuotta vähemmän: peltotukien hakemuksen lähetti kaikkiaan 42 228 tilaa, kun edellisenä vuonna oli 43 382 tuenhakijaa. Tiedot perustuvat viime viikolla verkkoasiointipalvelu Vipussa päättyneen peltotukien haun tuloksiin.

Tukien ehdot ohjaavat kohti tavoitteita

Viljelijätuilla varmistetaan, että koko Suomessa viljelijät pystyvät tuottamaan riittävästi ruokaa ja että suomalaisilla on varaa ostaa kotimaista ruokaa.

Tukien kautta viljelijöille asetetaan muuhunkin kuin ruoan tuottamiseen liittyviä tavoitteita, kuten luonnon ja ympäristön suojelu, maisemien hoito sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen. Hakiessaan tukia viljelijät sitoutuvat noudattamaan niiden ehtoja.

Kaikkien viljelijätukien ehtona on muun muassa se, että viljelijöiden on pidettävä vähintään kolmannes pelloista kasvipeitteisinä talven yli, mikä auttaa sitomaan ravinteita ja hillitsemään kasvihuonepäästöjä.

Tukiehtojen noudattamisen valvonta on edellytys viljelijätukien maksamiselle. Se on tärkeää myös viljelijöiden oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun vuoksi. Peltotukien valvonta alkaa heinäkuussa. ELY-keskusten tarkastajat tekevät valvontakäyntejä noin kahdelle prosentille maatiloista. Tukiehtojen täyttymistä seurataan valvontakäyntien lisäksi satelliittikuvien avulla. Jos viljelijä on ilmoittanut peltotukien haussa jollekin lohkolle tietoja, jotka eivät vastaa satelliittikuvaa, hän saa selvityspyynnön Vipu-mobiili-älypuhelinsovellukseen.

Suomenhevosia haettiin ennätysmäärä Suomen alkuperäisrotuja tukevaan sopimukseen

Viljelijätukien avulla voidaan edistää myös Suomen alkuperäisten kotieläinrotujen monimuotoisuutta ja rohkaista alkuperäisrotujen aktiiviseen käyttöön. Alkuperäisrotueläinten kasvattamissopimus on tukimuoto, jota puhdasrotuisen, alkuperäisrotua olevan eläimen omistaja voi hakea vuosittain.

Suomen alkuperäisrotuisia eläimiä ovat itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja, suomenvuohi, suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja kainuunharmaslammas, suomenhevonen sekä maatiaiskanat ja -kukot.

Tänä vuonna alkuperäisrotueläinten kasvattamissopimuksiin haettiin yli 14 200 lammasta, lähes 3 000 nautaa, 1 500 vuohta, lähes 1 200 hevosta ja 32 kanaparvea.

Erityisesti suomenhevosten kasvattamissopimusten määrä räjähti. Kun vuonna 2023 alkuperäisrotueläinten sopimuksissa oli mukana vain 477 suomenhevosta, tänä vuonna sopimusta on haettu kaikkiaan 1 174 hevosesta. Uusia hakijoita oli joukossa paljon: sopimusta hakeneista tiloilla yli 500 tilalla ei ole ollut suomenhevosten kasvattamissopimusta aiemmin.

Lisätietoja medialle:

Maatalousosaston johtaja Jukka Pekonniemi
p. 040 540 1963
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Lisätietoa alkuperäisrotueläinten kasvattamissopimuksesta:

Erityisasiantuntija Susanna Jansson
p. 0295 204 325
susanna.jansson@ruokavirasto.fi

På de finländska åkrarna växer i år huvudsakligen bekanta växter som utgör grunden för vår livsmedelstrygghet. I Finland odlas mest fodervall, havre och korn.

Antalet jordbrukare är något färre än året innan: sammanlagt skickade 42 228 gårdar ansökan om åkerstöd, medan antalet sökande föregående år var 43 382. Uppgifterna grundar sig på resultaten från ansökan om åkerstöd som avslutades i Viputjänsten förra veckan.

Stödens villkor styr mot uppsatta mål

Med jordbrukarstöden säkerställs att jordbrukarna i hela Finland kan producera tillräckligt med mat och att finländarna har råd att köpa inhemsk mat.

Genom stöden ställs mål upp för jordbrukarna även i anslutning till annat än livsmedelsproduktion, såsom skydd av naturen och miljön, landskapsvård samt bekämpning av och anpassning till klimatförändringen. Vid ansökan om stöd förbinder sig jordbrukarna att iaktta stödets villkor.

Villkoret för alla jordbrukarstöd är bland annat att jordbrukarna ska hålla åkrarna täckta av växtlighet över vintern, vilket bidrar till att binda näringsämnen och dämpa växthusutsläppen.

Övervakningen av att stödvillkoren iakttas är en förutsättning för betalningen av jordbrukarstöden. Det är också viktigt med tanke på jordbrukarnas rättssäkerhet och lika behandling. Övervakningen av åkerstöden inleds i juli. NTM-centralernas inspektörer gör övervakningsbesök på cirka två procent av gårdarna. Utöver övervakningsbesöken används också satellitbilder för att följa upp att stödvillkoren följs. Om jordbrukaren vid ansökan om åkerstöd har uppgett uppgifter som inte motsvarar satellitbilden för ett skifte, får jordbrukaren en begäran om utredning till Vipu-mobilappen.

Rekordmånga finska hästar söktes till överenskommelsen som stöder Finlands lantraser

Med hjälp av jordbrukarstöden kan man också främja mångfalden hos Finlands ursprungliga husdjursraser och uppmuntra till aktiv användning av lantraserna. Finländska lantraser är öst-, väst- och nordfinsk boskap, finska lantrasgetter, finska lantrasfår, ålandsfår och kajanalandsfår, finsk häst samt lantrashönor och lantrastuppar.

Avtal om uppfödning av lantraser är en stödform som ägaren till ett renrasigt djur av lantras kan ansöka om årligen.

I år söktes för avtal om uppfödning av lantraser över 14 200 får, nästan 3 000 nötkreatur, 1 500 getter, nästan 1 200 hästar och 32 hönsflockar.

Särskilt antalet uppfödningsavtal för finska hästar exploderade. När endast 477 finska hästar ingick i avtalen om lantraser 2023, har man i år ansökt om avtal för sammanlagt 1 174 hästar. Det fanns många nya sökande: av dem som ansökte om avtal har över 500 gårdar inte haft ett avtal om uppfödning av finska hästar tidigare.

Ytterligare information till medierna:

Jukka Pekonniemi, direktör för jordbruksavdelningen
tfn 040 540 1963
fornamn.efternamn@ruokavirasto.fi

Avtal om uppfödning av lantraser:

specialexpert Susanna Jansson
tfn 0295 204 325
susanna.jansson@ruokavirasto.fi

Suomen mitalitili kasvoi maanantaina kahdella mitalilla suunnistuksen nuorten EM-kisojen päätöspäivänä Puolan Szczecinissä. Suomen 16-vuotiaat tytöt onnistuivat uusimaan viimevuotisen EM-kultansa, ja lisäksi 18-vuotiaat pojat nappasivat hopeaa.

Kolmikko Lotta Laakso, Anni Jantunen ja Iida Koskinen johtivat 16-vuotiaiden viestiä joka vaihdossa, vaikka maastossa ehti tapahtua yhtä ja toista. Laakso teki aloitusosuudella pieniä virheitä, mutta jätti kilpakumppanit juoksemalla.

– Meillä oli tasaisen hyvä joukkue, ja uskoin että muutkin onnistuvat riittävän hyvin. Oli tiedossa, että sveitsiläisillä on kova ankkuri, joka voitti molemmat henkilökohtaiset matkat, mutta luotin myös meidän omaan ankkuriimme, Lotta Laakso totesi.

Toisella osuudella Anni Jantunen pysyi yksin kärjessä, kunnes vaikea heinikkorasti tuotti päänvaivaa useamman minuutin.

– Olin koko ajan kiinni kartalla ja kiersin rastiympyrässä, mutta en vain nähnyt lippua. Siinä tuli jo mieleen, että pilasin koko viestin. Sveitsiläinen sai kiinni ja johdatti lopulta minutkin rastille. Lopussa pitkällä rastivälillä sveitsiläinen meni suoraan, ja minä kiersin tietä, enkä sen jälkeen nähnyt häntä. Ilmeisesti oma valintani oli parempi, uudelleen karkuun päässyt Jantunen kertasi osuuttaan.

Iida Koskinen pääsi ankkuriosuudelle kärjessä, eikä tästä paikasta luopunut. Hän oli voittaja-ankkuri myös vuosi sitten Bulgarian EM-viestissä.

– Tuntuu hienolta uusia viimevuotinen mestaruus. Alussa stressasin, kun en tiennyt, kuinka paljon perään Sveitsi lähti, mutta onnistuin rauhoittamaan tilanteen. Tämä voitto tuntui ehkä jopa vaikeammalta, kuin viimevuotinen. Nyt tiesi etukäteen, että meillä on mahdollisuudet pärjätä, Koskinen kuvaili tuntojaan.

Miehet hakivat mitalia

Miesten 18-vuotiaissa Tsekki karkasi kultaan toisella osuudella. Florian Fritzen, Joona Hirvilahti ja Aapo Virkajärvi tekivät tasaisen vahvat suoritukset, ja Suomi juhli hopeaa vajaat kaksi ja puoli minuuttia voittajien takana.

– Jokaiselle taisi tulla yksi virhe, mutta saatiin kuitenkin melko ehjät suoritukset aikaiseksi. Mitalia lähdettiin hakemaan ja se saatiin. Näissä kisoista mitaleita ei saa aivan ilmaiseksi, joten olemme tyytyväisiä, toista osuutta vienyt Joona Hirvilahti summasi joukkueen tunnelmat.

Naisten 18-vuotiaiden sarjassa Suomi oli neljäs ja 16-vuotiaissa pojissa kuudes.

Kaikkiaan Suomi sai kisoista neljä mitalia: yhden kullan, kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Joukkuekisassa Suomi oli toinen.  Nuorten maajoukkuevalmentaja Arttu Syrjäläinen iloitsi erityisesti viestipäivän suorituksista.

– Viestipäivä oli erinomainen, kun saimme joka sarjaan hyvät joukkueet, ja monet urheilijat saivat tähän päivään vielä onnistuneen suorituksen.Tsemppi oli korkealla ja saimme lopulta kaikki joukkueet palkintojenjakoon, kun kaksi otti mitalin ja kaksi joukkuetta oli kuuden joukossa, Syrjäläinen totesi.

Valmentaja iloitsi myös siitä, ettei yksi maa ollut ylitse muiden, vaan mitalit matkasivat eri puolelle Eurooppaa.

– Nämä maastot sopivat ehkä vähän paremmin muille maille, emme täällä ole ihan omimmillamme. Ja menestystä tärkeämpi näissä kisoissa on kokemus. Nuorten EM-kisoissa mennään ehdottomasti kokemukset edellä. Täälläkin oli mukana urheilijoita, jotka olivat elämänsä ensimmäisissä suunnistuskisoissa ulkomailla, valmentaja muistutti.

Nuorten arvokilpailukesä jatkuu jo viikon kuluttua nuorten MM-kisoilla Tsekissä.

Lisää suomalaismitalistien kommentteja voi lukea Suunnistusliiton artikkelin alaosasta. 

Liitteenä kuvat mitalijoukkueista juoksujärjestyksessä vasemmalta oikealle. Lisäksi kuva Suomen kaikista viestijoukkueista sekä valmentaja Arttu Syrjäläisestä. Kuvat: Milka Reponen/SSL

Tulokset suunnistuksen nuorten EM-kilpailujen viesti 24.6.2024 Szczecin, Puola

Miehet 18-v.: 1) Tsekki (Vladimir Srb, Filip Hanus, Ondrej Brosch) 1:53:00, 2) Suomi (Florian Fritzén, Joona Hirvilahti, Aapo Virkajärvi) 1:55:20, 3) Sveitsi 1:56:51

Naiset 18-v. 1) Ruotsi (Tuva Sirviö, Tilia Olsson, Freja Hjerne) 1:58:58, 2) Tsekki 2:00:21, 3) Ranska 2:00:58, 4) Suomi (Anni Mäki-Hokkonen, Elli Kyläkoski, Venla Lehtonen) 2:03:03

Pojat 16-v. 1) Unkari (Bela Barnabas Sugta, Mark Bujdoso, Mihaly Csoboth) 1:44:34, 2) Tsekki 1:45:28, 3) Puola 1:46:44, 6) Suomi (Veeti Viippola, Eetu Närhi, Topi Hyytiäinen) 1:53:33,

Tytöt 16-v. 1) Suomi (Lotta Laakso, Anni Jantunen, Iida Koskinen) 1:47:58, 2) Sveitsi 1:50:16, 3) Liettua 1:54:05

Lisätietoja
Juho-Veikko Hytönen
040 536 1654
Suunnistusliiton viestintä

Rautatieinfran järjestelmävian vuoksi A-junia on peruttu iltapäivästä alkaen.

Vika on vaikuttanut myös Kehäradan juniin. P-junat on peruttu ja I-junat ovat kääntyneet P-junaksi Malminkartanossa tai Myyrmäessä. 

Tämänhetkisen korjausarvion mukaan laajan häiriön aiheuttanut kaapelin katkeaminen saadaan korjattua klo 22 mennessä. 

58-vuotias Kikka Nilsson on työskennellyt 4 vuotta Ikeassa sisustusmyyjänä. Hän halusi laajentaa osaamistaan ja opiskeli työn ohessa sisustajaksi. Opinnot alkoivat marraskuussa 2022, ja Kikka valmistui toukokuussa 2024. Kikka on pitkän linjan kaupan alan ammattilainen, jolla on intohimo sisustusalaa kohtaan.

– Olen työskennellyt 20 vuotta kaupan alalla ja pääosin kodintavaroita myyvillä osastoilla. Ennen Ikeaa työskentelin Stockmannilla kodintavaraosastolla, Kikka sanoo.

Opintojensa aikana Kikka kävi Erasmus+-ohjelmalla vaihdossa Pariisissa. Siellä hän työskenteli pienessä suomalaisessa design-putiikissa, jossa myytiin tunnettujen brändien kuten Marimekon, Gullichsenin ja Iittalan tuotteita.

– Liikkeessä oli myynnissä suomalaisten käsityöläisten ja keraamikkojen tuotteita ja esimerkiksi nahkatöitä.

Erasmus+ on EU:n koulutus, nuoriso- ja urheilualan ohjelma, jonka painopistealueita ovat sosiaalinen osallisuus, vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä nuorten osallistuminen demokraattiseen toimintaan. Se rahoittaa painopistealueidensa mukaista toimintaa. Pariisissa työskennellessään Kikka suoritti taideteollisuusalan ammattitutkinnosta tutkinnon osan kansainvälistyminen taideteollisuusalalla. Kikan työtehtäviin kuuluivat asiakaspalvelu, inventaario, myymälän stailaus, tuotteiden valokuvaaminen ja myymälän ylläpito. Lisäksi Kikka valitsi pariisilaisille asiakkaille design-tapetteja ja teki lahjapakkauksia.

– Pariisilaisessa putiikissa työskentely oli kivaa. Asiakkaiden kanssa ehti rupatella ja asiakkaat olivat lämminhenkisiä.

Työharjoittelu Pariisissa poisti ennakkoluuloja

Työharjoittelu Pariisissa oli Kikalle ainutlaatuinen kokemus. Hän oli ensimmäistä kertaa yksin ulkomailla. Kikka ei osaa ranskaa, eikä hän ollut aiemmin edes käynyt Pariisissa.

– Opinnot Taitotalossa mahdollistivat kansainvälisen työkokemuksen.

Työharjoittelu Pariisissa ravisteli Kikan ennakkoluuloja työelämästä. Kikka korostaa, että jos haluaa tehdä jotakin uutta, ikä ei ole koskaan este. Kokeneemmilla työntekijöillä on työelämään paljon annettavaa: on kertynyt elämänkokemusta, lapset ovat usein isoja ja taloushuolet selätettyjä. Osaava työntekijä on työnantajalle huoleton, joten ikädiversiteetti on hyödyllistä.

Ekologisuus on sisustusalan nouseva trendi

Kikan mukaan Taitotalon sisustajaopinnot soveltuvat hyvin työn ohessa suoritettaviksi. Opinnot olivat helppoa sovittaa omaan elämään, ohjaajat ja kouluttajat olivat rohkaisevia. Opintoihin sisältyi i tutustumismatkoja erilaisiin sisustusalan paikkoihin, esimerkiksi maaliliikkeisiin ja tukkukauppoihin. Tutustuminen savimaalaukseen sai Kikan innostumaan savirappauksesta niin paljon, että hän meni vielä vapaa-ajallaan opiskelemaan sitä viikonloppukurssille.

– Opinnot Taitotalossa olivat innostavia, monipuolisia ja mielenkiintoisia.

Kikka ei opiskellut sisustajaksi tavoitellakseen parempaa palkkaan. Hänen tavoitteenaan oli oppia uutta ja syventää omaa osaamistaan. Kikan mukaan ekologinen sisustaminen on nouseva trendi. Olemassa olevan tuunaaminen, parantaminen, tavaroiden tarkoituksen muuttaminen ja vastuullisuus materiaaleissa inspiroivat Kikkaa. Toisinaan hän haaveileekin omasta ekologiseen sisustukseen keskittyvästä yrityksestä.

– Ihmiset etsivät jatkuvasti luonnonmukaisempia, parempia ja eettisesti kestävämpiä vaihtoehtoja.

Ikeassa Kikan toiveena on päästä tulevaisuudessa sisustamaan liikkeen mallihuoneita tai tekemään asiakkaille sisustussuunnittelua.

Oppia ikä kaikki

Jatkuvan oppimisen puolesta puhuva Kikka miettii jo, mitä opiskelisi seuraavaksi. Hän tunnustaa selailleensa jo Taitotalon sivuilta uusia opiskeluvaihtoehtoja. Kikkaa kiinnostaisi opiskella valokuvausta, media-alaa tai yrittäjyyttä.  Alanvaihdon mahdollistaminen kaikille on tärkeää.

–  Ihmisillä pitää olla oikeus kouluttautua kaiken ikäisinä.

Kikka kertoo, että Erasmus+-ohjelmalla voi mennä vaihtoon vielä vuoden valmistumisen jälkeenkin. Hän onkin miettinyt, että työskentely sisustusliikkeessä Espanjassa, jossa voisi tehdä asiakkaille sisustussuunnittelua, olisi ammatillisesti kiehtovaa.  Tulevana kesänä Kikka aikoo hyödyntää sisustajaopinnoissa oppimiaan taitoja remontoimalla ja sisustamalla kesämökkiään.


Teksti: Johanna Rautio, Taitotalo
Kuvat: Kikka Nilsson


Kuvatekstit:
1. Kikka Nilsson
2. Kikka työskenteli opintojensa aikana Pariisissa Erasmus+-ohjelmalla.
3. Ennen työharjoitteluaan Kikka ei ollut ikinä käynyt Pariisissa.

Kaupunginhallituksen päätökset 24.6.2024

Vastaus valtuustoaloitteeseen eettisen ilmoituskanavan käyttöön ottamisesta

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamisesta

Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä lausunnon ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamisesta.

Kaupunginjohtajan esitys voitti Eeva Puromiehen esityksen äänestyksessä äänin 7 (Jorma Wiitakorpi, Bodil Lund, Johnny Holmström, Markku Välimäki, Johan Söderberg, Nina Uski, Kevin Servin) - 6 (Vilhelmiina Eskola, Eeva Puromies, Frida Sigfrids, Matti Valasti, Elin Blomqvist-Valtonen, Sami Ryynänen). Eeva Puromies esitti, että viimeinen kappale lausunnossa muutetaan muotoon: ”Porvoon kaupunki vastustaa hallituksen esitystä laiksi ilmastolain muuttamisesta ja peräänkuuluttaa myös valtiota tarttumaan ilmastotoimiin ja tukemaan kuntia tärkeässä työssään.”

Palveluverkko

Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen palauttaa asian uuteen valmisteluun.

Kaupunginjohtajan esitys hävisi äänestyksessä äänin 6 (Markku Välimäki, Vilhelmiina Eskola, Jorma Wiitakorpi, Matti Valasti, Nina Uski) – 7 (Kevin Servin, Johan Söderberg, Elin Blomqvist-Valtonen, Johnny Holmström, Bodil Lund, Frida Sigfrids, Eeva Puromies) Elin Blomqvist-Valtosen esitykselle. Blomqvist-Valtonen esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun.

Tiedote 19.6.2024: Palveluverkkotyö jatkuu skenaariotyöskentelyllä: https://www.porvoo.fi/uutiset/palveluverkkotyo-jatkuu-skenaariotyoskentelylla/

Porvoon Puistokadun taideohjelma

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Porvoon Puistokadun taideohjelman.

Porvoon kaupunkisuunnittelu ja kulttuuripalvelut ovat yhteistyönä vuoden 2023 aikana laatineet Porvoon puistokadun taideohjelman. Taideohjelma määrittelee taiteen tavoitteet, pääperiaatteet taiteen sijoittumiselle, teemat ja painopisteet. Hyvät kokemukset Länsirannan taideohjelman toteutuksesta kannustavat taiteen yhdistämiseen myös osaksi Porvoon puistokadun suunnittelua.

Porvoon puistokadun toteutus tähtää elämykselliseen ja kiinnostavaan ympäristöön ja tähän tavoitteeseen vastaa osaltaan laadukas taide, joka nivoutuu kiinteästi osaksi Porvoon puistokadun rakentamista. Taidehankinnat tukevat alueen korkealuokkaisen rakentamisen periaatetta, luovat identiteettiä alueelle ja rikastuttavat kaupunkikuvaa.

Porvoon puistokadulla ja Porvoon Länsirannalla taidevelvoite määräytyy rakennusoikeuden kerrosneliöiden mukaan. Porvoon puistokadulla taidevelvoite noudattaa Länsirannan käytäntöä ja on 22 euroa/ k-m². Summa on voimassa vuoteen 2028, jonka jälkeen määrää tarkistetaan viiden vuoden välein. Käytännössä tonttikaupan yhteydessä laskutetaan erillinen taideraha, jonka turvin taideohjelman toteuttaminen on mahdollista.

Kotoutumiskoulutusten päällikön viran ja kahden suomi toisena kielenä (S-2) vakituisen opettajan viran perustaminen

Kaupunginhallitus päätti perustaa vakituisen kotoutumiskoulutusten päällikön viran 1.9.2024 alkaen ja kaksi suomi toisena kielenä (S2) vakituista opettajan virkaa 1.1.2025 alkaen.

Kevin Servin esitti, että päällikön virkaa ei perusteta. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Muut asiat

Muut asiat kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esitysten mukaisesti.

Kaupunginhallituksen esityslista: https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2024958

*****

Stadsstyrelsens beslut 24.6.2024

Svar på fullmäktigemotion om ibruktagande av en etisk anmälningskanal

Stadsfullmäktige beslutade enhälligt återremittera ärendet för ny beredning.

Utlåtande om utkastet till regeringens proposition med förslag till lag om ändring av klimatlagen

Stadsstyrelsen beslutade efter omröstning godkänna utlåtandet till miljöministeriet om ett utkast till regeringens proposition med förslag till lag om ändring av klimatlagen.

I omröstningen vann stadsdirektörens förslag över Eeva Puromies förslag med rösterna 7 (Jorma Wiitakorpi, Bodil Lund, Johnny Holmström, Markku Välimäki, Johan Söderberg, Nina Uski, Kevin Servin) - 6 (Vilhelmiina Eskola, Eeva Puromies, Frida Sigfrids, Matti Valasti, Elin Blomqvist-Valtonen, Sami Ryynänen). Eeva Puromies föreslog att det sista stycket i utlåtandet ändras till ”Borgå stad motsätter sig regeringens förslag till lag om ändring av klimatlagen och efterlyser också att staten vidtar klimatåtgärder och stöder kommunerna i deras viktiga arbete.”

Servicenätet

Stadsstyrelsen beslutade efter omröstning återremittera ärendet till ny beredning.

I omröstningen förlorade stadsdirektörens förslag med rösterna 6 (Markku Välimäki, Vilhelmiina Eskola, Jorma Wiitakorpi, Matti Valasti, Nina Uski) – 7 (Kevin Servin, Johan Söderberg, Elin Blomqvist-Valtonen, Johnny Holmström, Bodil Lund, Frida Sigfrids, Eeva Puromies) mot Elin Blomqvist-Valtonens förslag. Blomqvist-Valtonen föreslog att ärendet återremitteras till ny beredning.

Meddelande 19.6.2024: Arbetet med servicenätet fortsätter med utarbetandet av scenarier: https://www.porvoo.fi/sv/nyheter/arbetet-med-servicenatet-fortsatter-med-utarbetandet-av-scenarier/

Borgå parkgatas konstprogram

Stadsstyrelsen godkände enhälligt Borgå parkgatas konstprogram.

Borgå stadsplanering och kulturtjänster har utarbetat konstprogrammet för Borgå parkgata i samarbete år 2023. Konstprogrammet fastslår målsättningarna med konsten, huvudprinciperna för placering av konst, teman och tyngdpunkter. Goda erfarenheter av genomförandet av konstprogrammet på Västra åstranden uppmuntrar till att konst också blir en del av planeringen av Borgå parkgata.

Förverkligande av Borgå parkgata siktar på en upplevelserik och intressant omgivning. Till detta mål svarar för sin del en konst av hög kvalitet, som blir en bestående del av Borgå parkgatan. 

På Västra åstranden samt vid Borgå parkgata fastställs konstskyldigheten enligt kvadratmeter av byggrätten. Konstskyldigheten för Borgå parkgata följer praxis för Västra åstranden och är 22 € / m²-vy. Beloppet gäller fram till 2028, varefter det justeras vart femte år. I praktiken faktureras en skild konstpeng i samband tomtköpet, som möjliggör förverkligande av konstprogrammet.

Inrättande av tjänsten som chef för integrationsutbildningarna samt två tjänster som lärare i finska som andra språk

Stadsstyrelsen beslutade att det inrättas en fast tjänst som chef för integrationsutbildningarna från och med 1.9.2024 och två ordinarie lärartjänster i finska som andra språk (S2) från och med 1.1.2025.

Kevin Servin föreslog, att chefstjänsten inte inrättas. Förslaget förföll i brist på understöd. 

Övriga ärenden

I de övriga ärendena beslutade stadsstyrelsen enhälligt enligt beslutsförslagen.

Stadsstyrelsens föredragningslista: https://porvoofi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2024959

Kunnanhallitus kokoontui maanantaina 24.6.2024.

§ 243 Talousarviokehys vuodelle 2025 

Kunnanhallitus päätti

• käynnistää vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025 - 2029 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelman mukaisesti
• hyväksyä vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025 - 2029 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

Ari Nyman ehdotti Laura Åvallin kannattamana, että talousarviokehyksessä alijäämä olisi 0 euroa. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 JAA-ääntä ja 5 EI-ääntä. Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi. 


§ 244 Focus-alueen lunastusasia, vastineet lunastustoimikunnalle

Kunnanhallitus päätti

• merkitä tiedoksi lunastustoimikunnalle esitetyt maanomistajien ja erityisten oikeuksien haltijoiden korvausvaatimukset liitteineen (korvausvaatimukset liitteineen salassa pidettäviä)
• merkitä tiedoksi laaditut vastineet (4 kappaletta) liitteineen (liitteet salassa pidettäviä)
• hyväksyä ja antaa laaditut vastineet (4 kappaletta) liitteineen lunastustoimikunnalle (liitteet salassa pidettäviä)
• tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

§ 245 Tuusulan Itäväylä I, nro 3673, lisääminen kaavoituksen työohjelmaan 2024

Kunnanhallitus päätti lisätä Tuusulan itäväylä I (kaava nro 3673) asemakaavamuutoksen kaavoituksen työohjelmaan 2024 sekä kaavoitussuunnitelmaan 2024 - 2027.

§ 246 Kunnan sisäiset lausunnot, antamiskäytäntöjen selkeyttäminen

Kunnanhallitus päätti

• selkeyttää kunnan sisäisten lausuntojen antamiskäytäntöjä ohjeistamalla lautakuntia antamaan sisäisiä lausuntoja ainoastaan niitä pyydettäessä poikkeuksellisen laajoja asukasjoukkoja tai alueita koskevista suunnitelmista
• lähettää valmistelulinjaukset lautakuntiin tiedoksi
• että syksyn 2024 aikana valmistellaan kunnanhallituksen päätöksentekoon toimielinten vaikuttamis- ja kuulemisprosessin tarkempi kuvaus.

Elisa Laitila ehdotti Kati Lepojärven kannattamana asian palauttamista valmisteluun. Koska oli tehty kannatettu palautusehdotus, suoritettiin äänestys asian jatkamisesta kokouksessa tai asian palauttamisesta valmisteluun. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 JAA-ääntä ja 4 EI-ääntä. Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena kunnanhallituksen päättäneen jatkaa asian käsittelyä kokouksessa.

§ 247 Oikaisuvaatimuksen käsittely palvelussuhdepäällikön viranhaltijapäätöstä 20.5.2024 § 16 koskien 

Kunnanhallitus päätti hylätä palvelussuhdepäällikön viranhaltijapäätöksestä 20.5.2024 § 16 tehdyn oikaisuvaatimuksen selostusosassa esitetyillä perusteilla.

§ 248 Yleistä edunvalvontaa ja holhoustoimea koskevan ostopalvelusopimuksen irtisanominen 

Kunnanhallitus päätti

• irtisanoa yleistä edunvalvontaa ja holhoustoimea koskevan ostopalvelusopimuksen siten, että sopimuksen viimeinen voimassaolopäivä on 30.6.2026
• valtuuttaa hallintojohtajan käymään edunvalvonta- ja oikeusapupiirin (1.1.2025 oikeuspalveluvirasto) kanssa jatkoneuvotteluja sopimuksen päättymiseen liittyen
• hyväksyä ja tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

§ 249 Havia Petri, eron myöntäminen luottamustoimesta ja kasvatus- ja sivistyslautakunnan täydennysvaali

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​​​ että valtuusto päättää

• myöntää Petri Havialle eron kasvatus-​​​ ja sivistyslautakunnan jäsenen tehtävästä
• valita jäsenen Havian tilalle kasvatus-​​​ ja sivistyslautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

§ 250 Toimielinten pöytäkirjojen otto-oikeus

Kunnanhallitus päätti,​ ettei se ota mainituissa toimielinten pöytäkirjoissa käsiteltyjä asioita kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

§ 251 Viranhaltijapäätösten otto-oikeus

Kunnanhallitus päätti, ettei se ota mainittuja viranhaltijapäätöksiä kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

§ 252 Ilmoitusasiat 

Kunnanhallitus totesi ilmoitusluontoiset asiat tietoonsa saatetuksi.

§ 253 Muut asiat

Kunnanhallitus päätti merkitä mahdolliset muut asiat tiedoksi.

Esityslista

Kuva: Julius Konttinen

Yksi suurimmista kotimaisen musiikin festivaaleista, Iskelmä Festivaali alkaa 15. kerran Jämsän Himoksella tämän viikon torstaina 27.6. Porissa Iskelmä Festivaaleja juhlitaan Kirjurinluoto Areenalla perjantaista 28.6. alkaen jo 4. kertaa. Tapahtumien lipunmyynti käy ennätysvauhdissa.

Ohjelmistossa kevyen musiikin kärkinimet – keikkoja lähes 40
Himoksen Iskelmä Festivaalien avauspäivänä lavalla nähdään muun muassa areenatason jättiorkesteri, 10-henkinen Vesterinen Yhtyeineen ja iskelmäkuningatar Kaija Koo. Perjantaina puolestaan esiintyvät lukuisista radiohiteistään tuttu KUUMAA ja stadionluokan rap-yhtye JVG. Päätöspäivänä yleisöä laulattavat suomirockin dinosaurus Eppu Normaali, bilebändi Portion Boys ja yksi Suomen suosituimmista artisteista ja tulkitsijoista Juha Tapio.

Porissa puolestaan menosta vastaavat Vesterinen Yhtyeineen, Eppu Normaalin ja Kaija Koon lisäksi muun muassa kotimaisen rockin pioneeri Apulanta, kaupungissa syntynyt legendaarinen Yö-yhtye solistinaan JP Leppäluoto sekä toinen Porirock-konkari, 40 vuotta sitten julkaistun Nimeni on Dingo -läpimurtoalbumin ympärille rakennetun erikoiskeikkasetin esittävä Dingo.

Yhteensä Iskelmä Festivaaleilla nähdään liki 40 Suomen eturivin artistin ja yhtyeen keikkaa. 

Musiikin lisäksi tarjolla paljon alueohjelmaa
Tänä vuonna Iskelmä Festivaaleilla on panostettu erityisesti myös alueohjelmaan. Himoksella tarjolla on muun muassa Hetkinen Scent Lab, jossa jokainen voi tehdä itselleen oman kesätuoksun sekä Selviytyjät haastepiste, jossa voi oman heimon kanssa haastaa ja kilpailla muita vastaan erilaisia taitoja vaativissa haasteissa. Lisäksi tarjolla on Iskelmä-karaokea, -tanssia, -tietovisaa ja -bingoa sekä Tactic Lautapeli-lounge ja klassikkopelien Game Zone. Festivaalit jatkuvat joka tapahtumailta Himos Areenalla lavojen hiljennyttyä. 
Porin alueohjelma tarjoaa niin ikään tuoksutehtailua Hetkinen Scent Labin johdolla sekä Rudanco tanssikoulun tanssiopetusta. Festarivierailla on myös ainutlaatuinen tilaisuus kirjoittaa rakkauskirje Dingolle. Kirjeet toimitetaan festivaalialueen Visit Porin postilaatikosta suoraan yhtyeelle. 

Tapahtumalipunmyynnissä on palattu liki koronaa edeltäneeseen aikaan
Tapahtumalipunmyynti on kehittynyt positiiviseen suuntaan ja yleisömäärät ovat palautuneet liki viiden vuoden takaisiin huippulukemiin.
”Tapahtumien lipunmyynti on edellisvuoteen verrattuna kiivaammassa tahdissa. Porin VIP on myyty kokonaan loppuun ja koko tapahtuma tulee olemaan loppuunmyyty. Se tulee tekemään historiansa kävijäennätyksen. Himoksella on vielä kaikkia lipputyyppejä jäljellä, mutta sekin tulee saavuttamaan edellisvuotta isomman kävijämäärän”, iloitsee Nelonen Media Liven Head of Production Anniina Havukainen. 

Iskelmä Festivaalien lipunmyynti on käynnissä osoitteissa Tiketti.fi ja Lippu.fi.
Tapahtumat järjestetään ensi vuonna Himoksella 26.-28.6.2025 ja Porissa 27.-28.6.2025.

Iskelmä Festivaali 
Jämsä, Himos Park 27.-29.6.
Pori, Kirjurinluoto Areena 28.-29.6.

Ohjelma:
Himos
TO 27.6.
Vesterinen Yhtyeineen, Yö & JP Leppäluoto, Kaija Koo, Elastinen, BEHM, Ressu Redford
PE 28.6.
JVG, Olli Halonen, Dingo, Jonne Aaron, KUUMAA, Jannika B, Ellinoora, Antti Ketonen, STIG
LA 29.6.
Juha Tapio, Jenni Vartiainen, Bess, Arttu Wiskari, Anssi Kela, Anna Puu, Portion Boys, VIIVI, Eppu Normaali

Pori
PE 28.6.
Kaija Koo, Eppu Normaali, Vesterinen Yhtyeineen, Yö & JP Leppäluoto, Laura Voutilainen 
LA 29.6.
Apulanta, BEHM, Dingo, Elastinen, Olli Halonen, Happoradio

Pressikuvat tästä! 

Online:
www.iskelmafestivaali.fi
www.facebook.com/iskelmafestivaali 
@iskelmafestivaali #iskelmäfestarit 

Pohjois-Savon väkiluku laski 180 asukkaalla tammi-toukokuussa 2024. Väkiluvun lasku oli samalla ajanjaksolla 575 henkeä vuonna 2023 ja 413 henkeä vuonna 2022. Vuosina 2018–2021 väkiluku laski tammi-toukokuun jaksolla keskimäärin 555 hengellä.

Tammi-toukokuun aikana Pohjois-Savossa syntyi 681 lasta, joka on 22 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden määrä kasvoi vuoden takaisesta 61:llä ollen 1253. Tulomuuttoja muualta Suomesta Pohjois-Savoon oli 73 kappaletta vuoden takaista enemmän ja lähtömuuttoja Pohjois-Savosta muualle Suomeen 115 kappaletta vähemmän. Kuntien välinen muuttoliike jäi miinukselle 219 henkeä, kun vuotta aiemmin muuttotappiota oli 407 hengen verran. Maahanmuutto lisääntyi 254 hengellä ja maastamuutto yhdellä hengellä. Nettomaahanmuutto oli 697 henkeä, kun se vuotta aiemmin oli 444 henkeä.

Muuttoliikkeessä alkaa tyypillisesti toukokuun väestönmuutoksissa näkyä opiskelijoiden poismuutto opiskelupaikkakunnilta. Tämän vuoksi opiskelupaikkakuntien väestönkehitys näyttää yleensä kesän aikana heikommalta kuin myöhemmin syksyllä. Tilanne on päinvastainen paikkakunnilla, joilla ei ole suuria oppilaitoksia. Kesäajan tilastojen perusteella ei siten voi arvioida koko vuoden väestönkehitystä, ja kesäaikaa luotettavamman kuvan väestönkehityksestä saa syksyn tilastoista. Tarkempaan väestöanalyysiin palataan jälleen lokakuussa, jolloin käytössä ovat syyskuuta koskevat väestönmuutostilastot.

Tutustu väestönmuutostilastoihin tarkemmin täällä.

Tarvittaessa lisätietoja antaa tietopalveluasiantuntija Pekka Lindgren, pekka.lindgren (at) pohjois-savo.fi, puh +358 44 714 2607.

Analyysi perustuu Tilastokeskuksen tuottamiin väestönmuutosten ennakkotietoihin. Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.

Mitä rauhallisen pikkukylän kadut kätkevät sisäänsä? Millaisia tarinoita ne kertovat? Ainakin ne kertovat vuoden 2002 niin sanotusta virtsamurhasta, Heidi Härön taposta vuonna 1987 ja Mäntsälän kapinasta 1930-luvulla. 

Heinäkuussa ilmestyvä Rikosten Mäntsälä paljastaa paikkakunnan karmivamman historia. Kirja pohjautuu esitutkinta-aineistoihin, oikeuden asiakirjoihin, kapinan osalta tietokirjallisuuteen sekä rikoksista kirjoitettuihin lehtiartikkeleihin. 

”Kun muutin Mäntsälään, aloin automaattisesti tutkia, mitä kaikkea täällä on tapahtunut”, kertoo kirjan kirjoittanut, mäntsäläläistynyt Heidi Mäntylä. ”Ei uskoisi, että näin pienellä paikkakunnalla voi tapahtua jotain näin karmeaa. Siitä se idea kirjaan sitten lähti”.

Rikosten Mäntsälä kuuluu Rikoksia kaupungeittain -kirjasarjaan, jota julkaisee Deadline Kustannus Oy. Mäntylä työskentelee kustannustoimittajana ja on kustannustoimittanut muut kirjasarjan teokset. Hän on kunnostautunut myös käsikirjoittajana: Mäntylän ja hänen kollegansa Meri-Tuuli Auerin Timantista tappajaksi -äänisarja ilmestyi aiemmin tänä vuonna. 

Alla ote kirjasta. 

Välitämme mielellämme kirjan pdf:n ja kirjailijan yhteystiedot haastattelun sopimiseksi!

Kirja: Rikosten Mäntsälä

Vappupäivä 1. toukokuuta 1988 osui sunnuntaille, joten se siitä arkivapaasta.
Suomalaisilla ei ole kuitenkaan tapana valitella asioista, joille he eivät voi mitään.
Elämä jatkui. Kirvesmies Oivakin oli lähtenyt tyttärensä kanssa aamulla ulkoiluttamaan
koiraansa kotinsa lähellä sijaitsevalle pellolle. He kulkivat pihasta Pukkilaan ja
Myrskylään johtavalle tielle ja siitä edelleen Pukkilan suuntaan. Tilusteiden
risteyksessä heidän oli tarkoitus jatkaa oikealle, mutta koira oli eri mieltä. Se oli
haistanut jotakin kiinnostavaa ja lähti kiskomaan Oivaa pieneen metsikköön. Tytär
seurasi perässä, ja pian kaikki kolme olivat ojan äärellä. Ojassa oli varis. Oiva lähti
kulkemaan eläintä kohti, ja silloin se pyrähti lentoon. Oiva katsoi lähemmin, mitä varis
oli nokkinut. Ojassa oli housut. Ja käden luut sekä rintaluut.

 Ohjelmistossa kevyen musiikin kärkinimet – keikkoja lähes 40

Himoksen Iskelmä Festivaalien avauspäivänä lavalla nähdään muun muassa areenatason jättiorkesteri, 10-henkinen Vesterinen Yhtyeineen ja iskelmäkuningatar Kaija Koo. Perjantaina puolestaan esiintyvät lukuisista radiohiteistään tuttu KUUMAA ja stadionluokan rap-yhtye JVG. Päätöspäivänä yleisöä laulattavat suomirockin dinosaurus Eppu Normaali, bilebändi Portion Boys ja yksi Suomen suosituimmista artisteista ja tulkitsijoista Juha Tapio.

Porissa puolestaan menosta vastaavat muun muassa kaupungissa syntynyt legendaarinen Yö-yhtye solistinaan JP Leppäluoto sekä toinen Porirock-konkari Dingo.

Yhteensä Iskelmä Festivaaleilla nähdään liki 40 Suomen eturivin artistin ja yhtyeen keikkaa.

Musiikin lisäksi tarjolla paljon alueohjelmaa

Tänä vuonna Iskelmä Festivaaleilla on panostettu erityisesti myös alueohjelmaan. Himoksella tarjolla on muun muassa Hetkinen Scent Lab, jossa jokainen voi tehdä itselleen oman kesätuoksun sekä Selviytyjät haastepiste, jossa voi oman heimon kanssa haastaa ja kilpailla muita vastaan erilaisia taitoja vaativissa haasteissa. Lisäksi tarjolla on Iskelmä-karaokea, -tanssia, -tietovisaa ja bingoa sekä Tactic Lautapeli-lounge ja klassikkopelien Game Zone. Festivaalit jatkuvat joka tapahtumailta Himos Areenalla lavojen hiljennyttyä.
Porin alueohjelma tarjoaa niin ikään tuoksutehtailua Hetkinen Scent Labin johdolla sekä Rudanco tanssikoulun tanssiopetusta. Festarivierailla on myös ainutlaatuinen tilaisuus kirjoittaa rakkauskirje Dingolle. Kirjeet toimitetaan festivaalialueen Visit Porin postilaatikosta suoraan yhtyeelle.

Tapahtumalipunmyynnissä on palattu liki koronaa edeltäneeseen aikaan
Tapahtumalipunmyynti on kehittynyt positiiviseen suuntaan ja yleisömäärät ovat palautuneet liki viiden vuoden takaisiin huippulukemiin.

”Tapahtumien lipunmyynti on edellisvuoteen verrattuna kiivaammassa tahdissa. Porin VIP on myyty kokonaan loppuun ja koko tapahtuma tulee olemaan loppuunmyyty. Se tulee tekemään historiansa kävijäennätyksen. Himoksella on vielä kaikkia lipputyyppejä jäljellä, mutta sekin tulee saavuttamaan edellisvuotta isomman kävijämäärän”, iloitsee Nelonen Media Liven Head of Production Anniina Havukainen.

Iskelmä Festivaalien lipunmyynti on käynnissä osoitteissa Tiketti.fi ja Lippu.fi.
Tapahtumat järjestetään ensi vuonna Himoksella 26.-28.6.2025 ja Porissa 27.-28.6.2025.

Iskelmä Festivaali 
Jämsä, Himos Park 27.-29.6.
Pori, Kirjurinluoto Areena 28.-29.6.

Ohjelma:
Himos
TO 27.6.
Vesterinen Yhtyeineen, Yö & JP Leppäluoto, Kaija Koo, Elastinen, BEHM, Ressu Redford
PE 28.6.
JVG, Olli Halonen, Dingo, Jonne Aaron, KUUMAA, Jannika B, Ellinoora, Antti Ketonen, STIG
LA 29.6.
Juha Tapio, Jenni Vartiainen, Bess, Arttu Wiskari, Anssi Kela, Anna Puu, Portion Boys, VIIVI, Eppu Normaali

Pori
PE 28.6.
Kaija Koo, Eppu Normaali, Vesterinen Yhtyeineen, Yö & JP Leppäluoto, Laura Voutilainen 
LA 29.6.
Apulanta, BEHM, Dingo, Elastinen, Olli Halonen, Happoradio

Pressikuvat:  https://festareille.kuvat.fi/kuvat/FESTARIT%20-%20MEDIALLE/Festivaalikuvat%20medialle%202023/Iskelm%C3%A4%20Festivaali%202023/Iskelm%C3%A4%20Himos/

Online:
www.iskelmafestivaali.fi
www.facebook.com/iskelmafestivaali 
@iskelmafestivaali #iskelmäfestarit 

Lisätiedot:
Nelonen Media Live, vastaava tuottaja (Himos) Laura Väli-Torala, laura.vali-torala@nelonenmedia.fi 
Nelonen Media Live, Head of Production (Pori) Anniina Havukainen, anniina.havukainen@nelonenmedia.fi
ProPromotion Oy, tiedottaja Taija Holm, +358 40 748 3435, taija@propromotion.fi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2024 toteutettiin 23.5.-9.6.2024 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 501 kuljetus- ja logistiikkayrittäjää. 

Peräti 84 prosenttia vastanneista kertoo, että teiden huono kunto on johtanut vaaratilanteisiin. Heistä 39 prosenttia on väittämän kanssa täysin samaa mieltä. 45 prosenttia kertoo olevansa osittain samaa mieltä.  

–Kyselystä käy selväksi, että teiden huono kunto on kasvava ja vakava ongelma, joka haastaa jokaista tienkäyttäjää. Liikenneturvallisuuteen on suhtauduttava vakavasti, ja siksi tiestöön on tehtävä merkittäviä satsauksia jo syksyn budjettiriihessä, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala. 

Yrittäjät ovat huolissaan myös henkilöstönsä turvallisuudesta. Yli neljännes (28 %) kertoo olevansa täysin eri mieltä väittämän kanssa, jossa kuljettajat kokisivat tiestön turvalliseksi työympäristöksi. 39 prosenttia oli osittain eri mieltä väittämän kanssa. 

Tiestön rahoitus on ollut SKALin mielestä koko 2000-luvun alimitoitettua ja vuosittainen vaihtelu on ollut suurta.  

–Nykyisen hallituksen linjaama korjausvelkapaketti ei saa jäädä ainutkertaiseksi. Korjausvelkapaketti tuleekin vakinaistaa 300 miljoonaan euroon vuosittain. Nyt on aika kiinnittää huomiota tiestön kuntoon, SKALin Kujala sanoo.  

Kuljetusyrittäjät huolissaan liikenneturvallisuudesta  

Kuljetusyrittäjät näkevät liikenneturvallisuuden olevan laskussa. Barometrissä kysyttiin, onko liikenneturvallisuus parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.  

Yli puolet (58 %) kertoo olevansa eri mieltä väitteen kanssa ja heistä neljännes (25 %) kertoo olevansa täysin eri mieltä. Vain reilu kolmannes (39 %) kertoo liikenneturvallisuuden parantuneen.  

Yritykset kertovat, että liikenneturvallisuutta heikentäviä tekijöitä ovat muun muassa älylaitteet ja kevyet sähköajoneuvot.  

Vastaavasti suurin osa vastanneista kokee (yht. 82 %) erilaiset ajoavustimet liikenneturvallisuutta parantaviksi tekijöiksi.  

SKAL Kuljetusbarometri 2/2024 toteutettiin 23.5. ja 9.6.2024 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 501 jäsenyrittäjää eri suoritealoilta ja eri puolilta Suomea. Ajankohtaiskysymykset koskivat kuljetusyritysten kokemuksia poliisiin suorittamasta raskaan liikenteen valvonnasta sekä liikenneturvallisuutta.  

Kyselyn taustatiedot ja tulokset ovat luettavissa SKALin verkkosivuilla.

Lisätiedot: 

Anssi Kujala, toimitusjohtaja, SKAL ry, +358 400 567 925, anssi.kujala@skal.fi 

Ari Herrala, edunvalvontajohtaja, SKAL ry, +358 50 368 4248, ari.herrala@skal.fi 

Anna Yli-Saunamäki, viestinnän asiantuntija, SKAL ry, +358 40 7525 222, anna.yli-saunamaki@skal.fi