Rauli 2016, Eino ja Seija 2013, Tapani ja Hannu 2011, Asta, Veera, Sylvi ja Lahja 2010, Janika 2001, Manta ja Sanna 1985, Mauri 1982…

Yllä olevia nimiä ja vuosia suomalaiset eivät unohda. 89 vastaajaa tuotti lähes 400 sivua myrskyisiä kokemuksia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Metsämuseo Luston 1.2.–30.9. järjestämässä muistitiedon keruussa Myrsky!.

Myrskyt ovat jättäneet jälkiä kodin ja mökin ympäristöön, aineelliseen omaisuuteen, mutta ennen kaikkea ihmisten mieliin ja muistiin. Osa kokemuksista sijoittuu vuosikymmenten taakse, osa tähän vuoteen. Monissa kirjoituksissa myrskykokemus vertautuu sotaan, esimerkiksi tykistökeskitykseen. Myrskyn tekemiä tuhoja omaan lähiympäristöön surraan.

Myrskykokemus herättää kunnioitusta luonnon voimia kohtaan ja saa ihmisen tuntemaan itsensä pieneksi ja voimattomaksi. Kirjoittajat kertovat myös yhteisöllisyydestä ja auttamisen halusta, kun myrskytuhoja korjataan. Osa vastaajista luetteloi tarkasti myrskytuhoja ja toimenpiteitä, mutta monissa kirjoituksissa nousevat pintaan ennen kaikkea voimakkaat tunteet.

Silloin repesi. Tai räjähti. Tai – sanoja ei löytynyt, oltiin keskellä jotain ennen kokematonta. Salamameren keskellä meteli oli korvia huumaava, jylinää, kohinaa, kaikkialla kaatuilevien puiden ryskettä, kun isot puut repeytyivät juurineen maasta. Katsoimme näkyä kauhistuneina ja äimistyneinä. Nyt menee pihakoivu, sai äiti parkaistua. Lopulta ei enää nähnyt ulos, joka suunnasta syöksyvä vesi, katkeilleet puut ja ikkunaa vasten paiskautuneet oksat peittivät näkyvyyden. Niin kuin olisimme olleet pesukoneessa, eikä se ollut hienopesuohjelma. Isä oli saunassa – toivottavasti – ja äiti ja minä kyyristelimme takan muurin vieressä, kuvittelin sen olevan turvallisin paikka, jos katto lähtisi. Pelkäsinkö? Kyllä pelkäsin, mutta tunne oli outo, passiivinen. Jälkeenpäin sanoin jollekin, että olin pelon tuolla puolen. Pelkoon sekoittui ällistystä, kokemus ei oikein linkittynyt mihinkään aiempaan. Myrskyn muistan, yksityiskohtia myöten. Kuulen vieläkin kaatuvien puiden ryskeen ja haistan tuoreen, rikkoutuneen puun tuoksun. Kun kahvipöydissä innostutaan kertomaan ukkoskokemuksia, kuuntelen myötätuntoisesti ja mietin hetken, lyönkö ässän pöytään. Ja aina kun tulee uusia myrskyjä, Astoja, Maureja, Tapaneja ja Valioita, jotenkin terästäydyn. Tiedän mistä puhutaan, sillä olen ollut siellä, myrskyn silmässä. (Unton kourissa 5.7.2002)

Aineisto on tallennettu SKS:n arkistoon. Sitä tullaan ensimmäiseksi hyödyntämään vuosina 2017–2019 Luston Myrskyn merkit -hankkeessa, jossa taiteilijat, kulttuurintutkijat ja luonnontieteilijät perehtyvät myrskyihin ja niiden kokemiseen.

Kiitos kaikille keruuseen osallistuneille! Osallistujien kesken arvottiin kirjapalkintoja, jotka on toimitettu perille.

Lisätietoja: SKS:n arkisto, p. 0201 131 240, keruu@finlit.fi

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto jakoi apurahojen julkistustilaisuudessaan 8.12.2016 apurahoja vuodelle 2017 noin 233 000 euroa.

Metallinjalostajat ry perusti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön yhteyteen vuonna 2009 rahaston, jonka tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta ja opiskelua yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Rahaston jäsenyritykset ovat Outokumpu, Outotec, SSAB, Boliden ja Ovako.

Tänä vuonna hakemuksia tuli yhteensä 98 kpl hakusumman ollessa noin 900 000 euroa. Apurahoja ja tunnustuspalkintoja myönnettiin 37 kpl.

Lisää tietoa 8.12.2016 myönnetyistä apurahoista ja palkinnoista Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön sivuilla.

Lähes 34 000 turvapaikanhakijaa ja pakolaista ylitti viime vuonna Kaakkois-Aasiassa Bengalinlahden ja Andamaanienmeren paetakseen vainoa, konflikteja ja köyhyyttä. Monet lähtijöistä olivat Myanmarin rohingoja, joita syrjitään kotimaassaan, sanoo Pelastakaa Lapset tuoreessa tutkimuksessaan.

Islaminuskoisilla rohingoilla ei ole Myanmarin kansalaisuutta eikä äänioikeutta. He saavat peruspalveluita vain rajoitetusti eivätkä saa liikkua vapaasti. Tuhannet ovat maansa sisällä pakolaisina vuoden 2012 väkivaltaisuuksien takia. Väkivalta on kuluneen syksyn aikana jälleen kiihtynyt.

Pelastakaa Lapset haastatteli tutkimusta varten turvapaikanhakijalapsia ja -aikuisia, YK-toimijoita, kansainvälisiä järjestöjä sekä muita toimijoita tarkoituksenaan selvittää etenkin lasten kokemuksia lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaista.

Tutkimuksen mukaan myanmarilaisia ja bangladeshilaisia turvapaikanhakijoita houkuttelevat usein salakuljettajat, jotka lupaavat parempia elinkeinomahdollisuuksia ja vapauksia. Kolmannes viime vuoden lähtijöistä oli lapsia. Osa heistä lähtee kohti järjestettyä avioliittoa tai jopa tulee kidnapatuksi lunnaiden toivossa. Joillakin toiveena on löytää ulkomaille lähtenyt perhe.

Myanmarilainen Halima kertoi Pelastakaa Lasten tutkijoille lähteneensä siskonsa kanssa kohti Malesiaa kolme vuotta sitten ollessaan 15-vuotias. He uskoivat salakuljettajia, jotka kertoivat työllistymis- ja avioitumismahdollisuuksista.

Halima ei muista venematkasta juuri mitään, sillä salakuljettajat huumasivat hänet. Perillepääsyn jälkeen elämä ei ollut paljonkaan helpompaa.

”Ensimmäiset kaksi vuotta olivat äärimmäisen tuskallisia meille. Meitä käytettiin hyväksi, myös seksuaalisesti. Emme voineet säästää rahaa, koska emme maksaneet salakuljettajille etukäteen Myanmarissa. Emme siis voineet paeta heidän käsistään”, Halima kertoo.

Tutkimuksemme mukaan Thaimaahan, Malesiaan ja Indonesiaan saapuneet turvapaikanhakija- ja pakolaislapset eivät usein saa laillista asemaa, koulutusta, terveyspalveluita tai suojelua. Monet lapset otetaan säilöön, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän fyysiseen ja psyykkiseen terveyteensä. Säilöönotto myös rikkoo lapsen oikeuksien sopimusta.

Thaimaassa, Malesiassa ja Indonesiassa elää yhteensä noin 820 000 pakolaista, turvapaikanhakijaa tai muuta samassa tilanteessa olevaa. Mailla ei kuitenkaan ole kunnollisia vastaanottojärjestelmiä, eivätkä ne ole mukana kansainvälisissä pakolaissopimuksissa.

Pelastakaa Lapset vaatii maita liittymään kansainvälisiin pakolaissopimuksiin sekä kehittämään paremman maahanmuuttojärjestelmän, jotta lapset saisivat terveyspalveluita, koulutusta ja suojelua. Myös Myanmarin hallituksen on taattava rohingoille perusoikeudet, jotta näiden ei tarvitsisi lähteä kotimaastaan.

Taustaa

* Tutkimustamme varten haastateltiin 178:aa siirtolaislasta ja -aikuista, viranomaista, YK-toimijaa, kansainvälistä järjestöä ja muuta tahoa Thaimassa, Malesiassa ja Indonesiassa. Tutkimus tehtiin tammi- ja helmikuussa 2016.

* YK:n pakolaiskomisaari Filippo Grandi järjestää Genevessä 8.– 9.12. vuotuisen dialogin, jossa keskustellaan ajankohtaisista pakolaisuuteen liittyvistä ongelmista.

* Andamaanienmeren siirtolaisreitti on maailman toiseksi vaarallisin Välimeren jälkeen. Tilanne nousi esiin toukokuussa 2015, kun tuhannet turvapaikanhakijat ja pakolaiset jäivät ajelehtimaan merelle Thaimaan, Malesian ja Indonesian kieltäydyttyä vastaanottamasta heitä.

Lisätietoja:

Sanna Vesikansa, vaikuttamistyön asiantuntija, kansainväliset ohjelmat, Pelastakaa Lapset ry

sanna.vesikansa@pelastakaalapset.fi puh. 050 433 1382

Gaudeamuksen kevään uutuuskirjat kuljettavat tuhansia vuosia sitten kukoistaneesta Välimeren kulttuurista antiikin Rooman teitä pitkin suomen kielen saloihin ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden äärelle. Uutuusteokset pohtivat niin ajattomia ilmiöitä kuin päivänpolttavia kysymyksiäkin: Miten Yhdysvaltain presidentit ovat muokanneet maan historiaa? Missä kulkevat vapauden rajat ja mitä luottamus pohjimmiltaan merkitsee? Onko työelämä todella kurjistunut? Entä millaisia taitoja vaaditaan poliitikolta mediassa ja työnhakijalta työmarkkinoilla?

Arvostelukappaleita voit tiedustella:
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910

Raunio & Saari (toim.): Reunalla vai ytimessä? -teoksen arvostelukappaleet:
eurooppatiedotus@formin.fi

Tutustu tuleviin kirjoihimme tarkemmin Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Gaudeamuksen kevään 2017 uutuuskirjat

Markus Kantola
Jakautunut kansakunta. Yhdysvaltojen poliittinen historia Richard Nixonista Barack Obamaan

Yhdysvaltain presidentit ovat maailman vaikutusvaltaisimpina ihmisinä määrittäneet päätöksillään ja henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan maan sisä- ja ulkopoliittista suuntaa huomattavasti enemmän kuin Yhdysvaltain muut poliittiset instituutiot. Samalla tulenarat yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset ovat tiivistäneet poliittisia leirejä ja ajaneet kansalaiset yhä kauemmas toisistaan. Jakautunut kansakunta tarkastelee Yhdysvaltojen lähihistoriaa presidenttien kautta alkaen Richard Nixonista ja päättyen Barack Obaman toisen kauden loppuun.

Helmikuu 2017 / ISBN 978-952-495-419-8 / Sidottu B5 / Noin 400 sivua / KL 98.312, 32.18 / UDK 970, 328 / Suositushinta 36 €

Ari Saastamoinen
Tuhat tietä Roomaan. Matkustaminen antiikin maailmassa

Matkustaminen oli antiikin Rooman valtakunnalle ja sen yhtenäisyydelle elinehto. Hallinnolliset matkat, sotaretket ja pyhiinvaellukset olivat pitkiä ja johtivat kaukaisille seuduille. Tuhat tietä Roomaan matkustaa antiikin maailmaan aikalaistekstien, kirjeiden, seinäkaiverrusten ja runoelmien siivin. Kertomukset rantalomista, löytöretkistä ja jopa kuumatkasta osoittavat, että kaipuu kauas yhdistää ihmisiä vuosituhannesta toiseen.

Helmikuu 2017 / ISBN 978-952-495-410-5/ Sidottu A5 / Noin 280 sivua / KL 91.173 / UDK 931/939/ Suositushinta 32 €

Tapani Harviainen & Aarre Huhtala (suom. ja toim.)
Baalin palatsi ja kuninkaiden suku. Ugaritin jumaltarut

Vuonna 1928 Syyrian rannikolta löydettiin muinaisen kaupungin rauniot sekä tuntemattomalla kielellä ja omintakeisin aakkosin kirjoitettuja savitauluja. Kaupunki osoittautui Ugaritiksi, joka kukoisti yli 3000 vuotta sitten. Sen arkistojen aarteet avaavat uusia näkymiä niin itäisen Välimeren muinaiskulttuureihin kuin Vanhan testamentin kertomuksiinkin. Baalin palatsi ja kuninkaiden suku esittää ensi kertaa suomeksi Ugaritin kirjallisuuden keskeisen aineksen, jossa jumalat juhlivat, taistelevat ja juonittelevat.

Tammikuu 2017 / ISBN 978-952-495-413-6 / Sidottu A5 / Noin 250 sivua / KL 81 / UDK 894.541-1 / Suositushinta 32 €

Ville Eloranta & Jaakko Leino
Sanaiset kansiot. Suomen kielen vaietut vaiheet

Suomen kieli ja sen historia ovat täynnä yllättäviä ja outojakin yksityiskohtia. Niitä vasten myös tutut käsitykset kielestä saavat uudenlaisia sävyjä. Sanaiset kansiot jäljittää suomen kielen salaisimpia piirteitä ja tuo ne päivänvaloon. Kielen ympärille on rakentunut sankaritarinoita ja romanttisia käsityksiä, ja moni suomalainen suhtautuukin siihen hyvin intohimoisesti.

Helmikuu 2017 / ISBN 978-952-495-412-9 / Sidottu A5 / Noin 200 sivua / KL 88.2 / UDK 809.454.1 / Suositushinta 29 €

Niina Timosaari
Edvard Westermarck – totuuden etsijä

Suomalaisen sosiologian isäksikin kutsuttu Edvard Westermarck oli aikansa moraalikapinallinen. Hän tarttui tutkimuksissaan kuohuttaviin aiheisiin ja puolusti useita sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja avioliittoon liittyviä lainuudistuksia. Edvard Westermarck – totuuden etsijä tuo esiin uusia, lähes kokonaan pimentoon jääneitä puolia hänen ajattelustaan. Westermarckia ajoi eteenpäin vahva usko tiedon ja järjen merkitykseen, eikä hän tyytynyt vain etsimään totuutta vaan halusi todella vaikuttaa yhteiskuntaan tieteellisen tiedon avulla.

Maaliskuu 2017 / ISBN 978-952-495-426-6 / Sidottu B5 / Noin 300 sivua / KL 99, 30.1 / UDK 929, 316.7 / Suositushinta 36 €

Kari Enqvist, Ilari Hetemäki & Teija Tiilikainen (toim.)
Kaikki vapaudesta

Kuka saa puhua puolestani? Kuinka maailma rajoittaa vapauttamme? Piileekö vapaudessa velvollisuuksia? Kaikki vapaudesta uppoutuu vapauden rajankäynteihin. Mahdollisen ja mahdottoman erottava raja on liukuva. Tuon rajan paikasta neuvottelevat jatkuvasti erilaiset vastinparit – me ja he, ihminen ja luonto, yksilö ja valtio. Monet ennen ehdottomat rajat ovat liudentuneet: valtiota ei rakenneta enää yhden kansallisuuden varaan, uskonnoista voi poimia itselle sopivimmat tavat. Samalla uusia, utopistiseltakin kuulostavia mahdollisuuksia tuntuu olevan aivan ulottuvillamme.

Tammikuu 2017 / ISBN 978-952-495-415-0 / Nidottu A5 / Noin 270 sivua / KL 30, 16.8 / UDK 3, 001 / Suositushinta 21 €

Risto Saarinen
Oppi luottamuksesta

Luottamus korostuu nykypäivän talous- ja työelämässä, mutta toisaalta juuri näiden elämänalueiden epävakaus ja ennustamattomuus murentavat ihmisten luottamusta. Luottamuksen rapautumista pidetään kasvavana ongelmana yhteiskunnassa. Oppi luottamuksesta uppoutuu kysymykseen ihmistieteiden ja aatehistorian näkökulmasta. Työelämälle tärkeän luottamuksen lisäksi pohditaan luottamuksen suhdetta uskollisuuteen, haavoittuvuuteen ja myötätuntoon.

Maaliskuu 2017 / ISBN 978-952-495-425-9 / Sidottu A5 / Noin 200 sivua / KL 11, 21 / UDK 1, 2 / Suositushinta 32 €

Johannes Kananen (toim.)
Kilpailuvaltion kyydissä. Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus

Suomessa kilpailuajattelu on hallinnut 1990-luvulta lähtien yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksiä. Nykyisessä politiikassa edistetään ensisijaisesti kansainvälistä kilpailukykyä ja vähennetään valtion roolia hyvinvoinnin turvaajana. Kilpailuvaltion kyydissä kuljettaa maamme hyvinvointimallin muutoksiin 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa kerrotaan, kuinka hyvinvointimallimme on syntynyt ja kuinka alkuperäinen idea kansalaisen parhaasta on väistynyt kilpailuvaltioajattelun tieltä. Samalla esitetään keinoja Suomen hyvinvointimallin jalostamiseksi nykyistä oikeudenmukaisemmaksi.

Maaliskuu 2017 / ISBN 978-952-495-418-1 / Nidottu A5 / Noin 230 sivua / KL 37, 36.15 / UDK 304 / Suositushinta 32 €

Pekka Isotalus
Mediapoliitikko

Media ja politiikka ovat keskenään erottamattomia. Viestinnän jipot ja koukerot taitavalle poliitikolle media on hyvä apuväline, mutta kokeneenkin kehäketun ura voi tuhoutua, jos menettää otteensa julkisuuden pyörityksessä. Mediapoliitikko pohtii tuttujen suomalaispoliitikkojen viestintää ja selvittää samalla politiikan viihteellistymistä ja henkilöitymistä. Teos myös auttaa äänestäjää tunnistamaan aidot viestit epäaidoista. Vaalien alla repäisevät otsikot ja iskevät mainoslauseet voivat viedä mennessään ja toisaalta tärkeät asiat jäädä huomiotta pelkän heikon esiintymisen vuoksi.
Maaliskuu 2017 / ISBN 978-952-495-417-4 / Nidottu A5 / Noin 220 sivua / KL 32, 07 / UDK 32, 659 / Suositushinta 32 €

Ritva Kattelus & Tom Jokinen
Uraopas. Työelämän lyhyt oppimäärä

Työnhaku voi aiheuttaa harmaita hiuksia varsinkin uraansa aloitteleville. Uraopas tarjoaa pikakurssin nykypäivän työmarkkinoille ja käytännön neuvoja työnhakuun. Vaikka kaikkeen ei voikaan itse vaikuttaa, pystyy työnhakija tekemään paljon työllistyäkseen. Perinteisten työn muotojen rinnalle on syntynyt uusia tapoja työllistää itsensä, ja urapolutkin mutkittelevat yhä enemmän. Työnantajan tutkaan voi ponnahtaa ansioluettelon ja hakemuksen lisäksi monilla muillakin tavoilla, kuten sosiaalisen median kautta.

Tammikuu 2017 / ISBN 978-952-495-421-1 / Nidottu A5 / Noin 180 sivua / KL 36.131 / UDK 331.5 / Suositushinta 34 €

Pasi Pyöriä (toim.)
Työelämän myytit ja todellisuus

Työelämän huonontuminen ja epävarmuuden kasvu hallitsevat nykypäivän keskustelua työstä. Työelämän myytit ja todellisuus -teoksessa asiantuntijat ravistelevat työstä vallitsevia sitkeitä uskomuksia ja selvittävät niiden todenperäisyyttä uusimman tutkimustiedon avulla. Teos osoittaa, että käsitys työelämän kurjistumisesta on harhaanjohtava: enemmistö palkansaajista ja yrittäjistä voi hyvin ja on tyytyväisiä työhönsä. Nykyiset työmarkkinat aiheuttavat silti myös pysyvää huono-osaisuutta. Kirja auttaakin tunnistamaan rakenteita, jotka yhä tuottavat työelämän eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa.

Maaliskuu 2017 / ISBN 978-952-495-424-2 / Nidottu A5 / Noin 250 sivua / KL 36.13 / UDK 331 / Suositushinta 32 €

Mikko Myllykangas & Petteri Pietikäinen (toim.)
Ajatusten lähteillä. Aatteiden ja oppien historiaa

Nykyhetkessä on tärkeää ymmärtää, millaisia näkemyksiä ja päättelykulkuja on kätkeytynyt erilaisten hyviksi tai huonoiksi koettujen historiallisten tapahtumien taustalle. Kaikki ihmisten teot pohjautuvat lopulta jonkinlaisiin ajatuksiin. Ajatusten lähteillä esittelee aate- ja oppihistoriallisen tutkimuksen perusteita ja käy läpi esimerkkitapausten avulla muun muassa tunneteorioita, utopioiden historiaa ja yhdysvaltalaisen liberalismin edistysihanteita.

Tammikuu 2017 / ISBN 978-952-495-423-5 / Nidottu B5 / Noin 380 sivua / KL 90.2, 16.09 / UDK 930, 001 / Suositushinta 36 €

Arto Mustajoki
Myrsky vodkalasissa. Kirjoituksia Suomesta, Venäjästä ja elämästä

Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoen uran monet säikeet punoutuvat yhteen kirjoituskokoelmassa Myrsky vodkalasissa, jossa pohditaan niin Venäjän kuin kotimaankin kysymyksiä. Mustajoki tähyää teoksessa Suomen tulevaisuuteen ja tarjoaa kurkistuksen myös tiedepolitiikan areenoille sekä budjettileikkauksien koettelemaan yliopistoon. Työmatkat Krimille ja Turkmenistaniin taas avaavat uudella tavalla Venäjän muiden naapurimaiden todellisuutta. Tekstien yhdistävänä teemana on toive siitä, että ihmiset ymmärtäisivät toisiaan ja malttaisivat syventyä aitoon dialogiin vaikeinakin aikoina.

Joulukuu 2016 / ISBN 978-952-495-411-2 / Nidottu A5 / 264 sivua / KL 04 / UDK 08 / Suositushinta 28 €

Edmund Husserl
Ideoita puhtaasta fenomenologiasta ja fenomenologisesta filosofiasta

Edmund Husserl (1859–1938) tunnetaan 1900-luvun tärkeimpiin ajattelusuuntauksiin kuuluvan fenomenologian perustajana. Vuonna 1913 saksaksi ilmestynyt Ideoita puhtaasta fenomenologiasta ja fenomenologisesta filosofiasta on yksi hänen pääteoksistaan ja viime vuosisadan tärkeimpiä filosofisia klassikoita. Teoksessa Husserl laajentaa aikaisemmin kehittämäänsä fenomenologian tutkimusalaa logiikasta ja tietoteoriasta tietoisuuden olemuksellisten rakenteiden selvittelyyn.

Huhtikuu 2017 / ISBN 978-952-495-416-7 / Sidottu B5 / Noin 400 sivua / Alkuteos: Ideen zu einer reinen Phänomenologie und phänomenologischen Philosophie (1913), suomentanut Markku Lehtinen / KL 11.5 / UDK 14 / Suositushinta 38 €

Quentin Meillassoux
Äärellisyyden jälkeen. Tutkielma kontingenssin välttämättömyydestä

Quentin Meillassoux’n teos on 2000-luvun painavimpia ja keskustelluimpia filosofisia avauksia. Teoksessa esitetään, että olemista voi ja pitäisi ajatella sellaisena kuin se on ihmisestä riippumatta. On tunnustettava, että maailmassa on ainoastaan yksi absoluuttinen välttämättömyys: kaikki olemassa olevat asiat ja jopa luonnonlait ovat pohjimmiltaan sattumanvaraisia.

Tammikuu 2017 / ISBN 978-952-495-389-4 / Suomentanut Ari Korhonen / Alkuteos: Après la finitude: essai sur la nécessité de la contingence (2006) / Nidottu A5 / 285 sivua / KL 11.5 / UDK 1 / Suositushinta 34 €

Risto Heiskala & Akseli Virtanen (toim.)
Talous ja yhteiskuntateoria III. Kohti uutta poliittista taloutta

Talous ja yhteiskuntateoria -sarjan kolmannessa osassa kartoitetaan, millaisia vaihtoehtoja yhteiskuntatieteet ja filosofia tarjoavat vallitsevalle talousajattelulle. Taloutta ei lähestytä omalakisena järjestelmänä, joka asettaa vaatimuksia muulle yhteiskunnalliselle toiminnalle, vaan yhdenlaisena olemisen ulottuvuutena, joka on kauttaaltaan lomittunut sosiaaliseen elämäämme. Teos ottaa vauhtia 1800-luvulta muun muassa Friedrich Nietzschen tuotannosta, pääpainon pysyessä 1900-luvun ja nykypäivän kriittisessä keskustelussa.

Maaliskuu 2017 / ISBN 978-952-495-414-3 / Nidottu B5 / Noin 320 sivua / KL 30, 36 / UDK 3, 33 / Suositushinta 36 €

Sakari Karvonen, Laura Kestilä & Tomi Mäki-Opas (toim.)
Terveyssosiologian linjoja

Terveys ja sairaudet koskettavat kaikkia mutta eivät jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti. Niihin vaikuttavat biologian lisäksi esimerkiksi kulttuuriset, sosiaaliset, taloudelliset ja historialliset tekijät. Terveyssosiologian linjoja esittelee sosiaalitieteellisiä lähestymistapoja terveyden, sairauden ja terveydenhuollon peruskysymyksiin. Teoksessa tarkastellaan terveyssosiologian lähtökohtia, kehitystä ja nykytilaa sekä tutkimusteemoja, jotka ovat sidoksissa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Huhtikuu 2017 / ISBN 978-952-495-420-4 / Nidottu A5 / Noin 300 sivua / KL 59.2, 30.1 / UDK 316, 364, 614 / Suositushinta 36 €

Tapio Raunio & Juho Saari (toim.)
Reunalla vai ytimessä? Suomen EU-politiikan muutos ja jatkuvuus

Mielikuva Suomesta EU:n mallioppilaana sai kolauksen vuonna 2011. Tuolloin eurokriisi vavisutti myös Suomen sisäpolitiikkaa ja maan poliittinen johto asettui vastustamaan unionin kantaa. Reunalla vai ytimessä? osoittaa, että Suomen EU-politiikan peruslinja ei ole kuitenkaan muuttunut viime vuosina, sillä arkisessa työssä Suomi on yhä tunnollinen ja pragmaattinen jäsenvaltio.

Julkaistaan yhteistyössä ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen kanssa.

Huhtikuu 2017 / ISBN 978-952-495-428-0 / Nidottu A5 / Noin 300 sivua / KL 32.51 / UDK 327 / Ilmaiskirja, arvostelukappaleet ja tilaukset ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksesta: eurooppatiedotus@formin.fi

Yritystutkimus ry
Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi

Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi -oppaassa esitellään yrityksen liiketaloudellisten tunnuslukujen perusteet ja laskentatavat sekä esimerkki tilinpäätösanalyysista. 10. korjatussa laitoksessa on otettu huomioon vuonna 2016 säädetyt muutokset kirjanpito-, osakeyhtiö-, tilintarkastus- ynnä muihin lakeihin. Uuden lainsäädännön myötä muutoksia on tapahtunut muun muassa tilinpäätöksen tulos- ja tasekaavoissa, tilinpäätöksen laajuudessa ja konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudessa. Uudessa laitoksessa on otettu huomioon myös virallisen tilinpäätöksen kirjaustapojen muutokset.

Tammikuu 2017 / ISBN 978-952-495-427-3 / Nidottu B5 / Noin 110 sivua / KL 69.2, K / UDK 657, 658 / Suositushinta 36 €

Juhani Koponen, Jari Lanki, Mariko Sato & Anna Kervinen (red.)
Att forska i utveckling. En inledning

Boken behandlar utvecklingsforskningens teoretiska utgångspunkter, strömningar och principer samt olika förklaringsmodeller för utveckling.  Den diskuterar hur den globala ojämlikheten upkommit och utvecklingsländernas ställning i världsekonomin. Skilt för sig granskas befolkningsfrågorna, överlevnadsstrategierna hos landsbygdsbefolkningen i utvecklingsländerna, urbaniseringen, könets betydelse samt miljön och den hållbara utvecklingen.

Tammikuu 2017 / ISBN 978-952-495-422-8 / Nidottu B5 / Noin 450 sivua / Alkuteos Kehityksen tutkimus: Johdatus perusteisiin, ruotsintaneet Anne Rosenlew ja Märta Salokoski / KL 36.68 / UDK 339.96 / Suositushinta 38 €

Pelastakaa Lapset -järjestön tänään julkaistavassa Ending educational and child poverty in Europe – leaving no child behind -raportissa käsitellään viimeaikaista eurooppalaista kehitystä liittyen köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa eläviin lapsiin. Tarkastelussa on erityisesti koulutuksen epätasa-arvosta johtuva lapsiköyhyys.

Tuoreen raportin mukaan köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat yli 26 miljoonaa lasta EU:n jäsenmaissa sekä Islannissa ja Norjassa. Eurostatin käyttämän AROPE-indikaattorin mukaan suomalaisista lapsista noin 168 000 (15,6 %) on köyhyyden tai syrjäytymisen vaarassa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 joka kymmenes lapsi, 108 000 lasta, kuului pienituloiseen perheeseen Suomessa.

”Myös suomalaiset lapset kokevat koulutuksen epätasa-arvosta johtuvaa köyhyyttä ja syrjäytymistä. Vaikka Suomi näyttäytyy raportissa pärjäävien sarjassa, perhekohtaiset, alueelliset ja sukupuolten väliset erot koulutuksessa ovat meilläkin kasvaneet. Tähän suuntaan osoittaa esimerkiksi juuri julkaistu PISA-tutkimus”, Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta sanoo.

Myös Pelastakaa Lasten vuonna 2015 tekemän Lapsen ääni -kyselyn mukaan vähävaraisten ja köyhien perheiden lapset eivät ole yhdenvertaisia Suomessa. Lapset kertoivat kyselyssä, että heitä kiusataan perheen taloudellisen tilanteen takia. He kokivat myös, etteivät pysty vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin koulussa, kotona, harrastuksissa ja kaveripiirissä, eikä vanhemmilla ole heille riittävästi aikaa.

Kansainvälisen Pelastakaa Lasten raportissa Euroopan eri maissa asuvat lapset kertovat, että he joutuvat köyhyyden vuoksi menemään kouluun nälkäisinä, murehtimaan vanhempiensa vuokranmaksuvaikeuksista, asumaan talvisin kylmissä kodeissa ja opiskelemaan kylmissä kouluissa, jättämään rahanpuutteessa koulukirjat ostamatta sekä luopumaan toiveistaan ja unelmistaan.

Lapsiköyhyyttä on kaikissa Euroopan maissa. Köyhyydessä kasvavat todennäköisemmin yksinhuoltaja- tai suurperheiden lapset, alityöllistettyjen tai työttömien vanhempien lapset sekä vähän koulutettujen vanhempien tai siirtolaisten lapset.

Vaikka vanhemmilla olisikin työtä, lapset saattavat silti elää köyhyydessä. Joissakin Euroopan maissa, kuten Bulgariassa, Espanjassa ja Ruotsissa, köyhyys uhkaa vähintään yhtä viidestä työssäkäyvien vanhempien lapsesta. Romaniassa luku on lähes 50 prosenttia.

Raportin mukaan osa lapsista ei opi riittävän hyvin laskemaan ja lukemaan, jos heidän vanhempansa ovat sosioekonomisesti muita heikommassa asemassa.

”Näiltä lapsilta on riistetty heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa kehittää omia kykyjään ja taitojaan. Aikuistuessaan heillä on vaikeuksia päästä yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi ja työllistyä”, Markkula-Kivisilta muistuttaa.

Pelastakaa Lasten näkemys on, että lasten ja nuorten koulutuksen yhdenvertaisuus tulisi Suomessa taata perusasteen lisäksi myös toisella asteella.

”Järjestömme on saanut viime aikoina paljon yhteydenottoja perheiltä, joilla on vaikeuksia rahoittaa lukio- ja ammattiopintoihin liittyviä hankintoja, kuten oppikirjoja ja työvälineitä. Tämä on selvä epäkohta, johon tulee aktiivisesti etsiä kansallisia ja kuntatason ratkaisuja”, Markkula-Kivisilta vaatii. 

Jotta lapsiköyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen ja koulutuksen epätasa-arvosta johtuva köyhyys vähenisivät Euroopassa, eurooppalaisten poliitikkojen ja päättäjien tulisi torjua lapsiköyhyyttä lapsen oikeuksia johdonmukaisesti ajaen.

Lisäksi lasten näkemykset on otettava huomioon päätöksenteossa. Tämä koskee myös Suomessa meneillään olevia suuria rakenteellisia muutoksia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta.

Pelastakaa Lapset -järjestö korostaa, että sosiaaliset tulonsiirrot ovat tärkeitä lapsiköyhyyden torjumisessa. Tulonsiirtojen tulee olla taloudellisesti merkittäviä ja oikein kohdennettuja lapsille ja lapsiperheille. 

Suomen hallituksen viimeaikaiset päätökset koskien esimerkiksi lapsilisien leikkauksia ja lapsilisien indeksisidonnaisuudesta luopumista syventävät pitkällä ajanjaksolla lasten köyhyyttä esimerkiksi vähävaraisissa perheissä ja yksinhuoltajaperheissä. 

Lapsivaikutusten arviointi ja lapsen oikeuksien seuranta ovat keskeisiä keinoja lapsiköyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, myös kuntien päätöksenteossa.

Tutustu Ending educational and child poverty in Europe – leaving no child behind -raporttiin täältä.

Lisätietoja:

Tiina-Maria Levamo, vaikuttamistyön asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry, 050 570 6360, 

tiina-maria.levamo@pelastakaalapset.fi

Carita Päivänen, viestintäpäällikkö, Pelastakaa Lapset ry, puh. 040 535 8221, carita.paivanen@pelastakaalapset.fi

Kansanvalistusseura (KVS) myöntää Sivistyspalkinnon 2016 kirjailija ja suomentaja Sirpa Kähköselle.

Kähkösen mukaan ”sivistys on vastuuta maailmasta”. Hän on toteuttanut ajatusta esimerkillisesti omassa elämässään.

Kähkönen on muun muassa kiertänyt kirjastoissa puhumassa kansantajuisesti sananvapaudesta sekä yhteiskunnallisesta ja sukupuolten tasa-arvosta. Hänen teoksissa keskeisiä teemoja ovat siviilien kohtalot kriisiaikoina, lasten ja naisten historia sekä suurten aatteiden ja utopioiden vaikutukset yksilöiden elämään.

Kirjailijoiden ja toimittajien sananvapausjärjestö Suomen PEN:in puheenjohtajana Kähkönen on esittänyt huolensa vihapuheen luomasta pelon ilmapiiristä, joka johtaa itsesensuuriin. Hän on tuonut esille etenkin tutkijoiden ja yhteiskunnallisten keskustelijoiden ilmaisunvapautta rajoittamaan pyrkiviä mekanismeja.

Hän on lisäksi muistuttanut, että verkottuneessa maailmassa jokaisen on kannettava vastuu sanomisistaan.

– Sirpa Kähkösen tapa luoda asioiden välisiä yhteyksiä ja asettaa niitä suurempiin kokonaisuuksiin on ymmärrettävää, elävää ja ilmeikästä. Se on tässä ajassa tarvittavaa sivistystyötä, kun populismilla pyritään hämärtämään todellisuutta ja vähättelemään faktoja, sanoo KVS:n toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski.

Kansanvalistusseura jakaa Sivistyspalkinnon ajankohtaiselle henkilölle, ryhmälle tai teolle, joka edistää sivistystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Sivistyksellä tarkoitamme empatiaa, suvaitsevaisuutta, vastuuta ympäristöstä ja maailmasta sekä kasvamista tavoiteltavaan aikuisuuteen, ihmisyyteen ja yhteiskuntaan.

Palkinto on perinteisesti ollut nykytaidetta. Tänä vuonna se on kuvanveistäjä Tarja Malisen keraaminen veistos Toimelias tyttö. Taiteilijan töiden taustalla on YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

Kähkönen on ollut KVS:n hallintoneuvoston jäsen vuosina 1999–2008. Palkitsemisesta päätti Kansanvalistusseuran hallitus lokakuussa.

Tervetuloa palkitsemistilaisuuteen torstaina 8. joulukuuta klo 18–20 Kansanvalistusseuraan (Cygnaeuksenkatu 4).

Sirpa Kähkönen

• Syntynyt 1964 Kuopiossa
• Opiskellut historiaa ja kirjallisuustiedettä Helsingin ja Tampereen yliopistossa
• Kirjailija. Ennen vapaaksi kirjailijaksi ryhtymistä kustannustoimittaja Kustannusosakeyhtiö Otavan tietokirjaosastolla 1991-1996, tutkimusavustaja Helsingin Yliopiston historiaprojektissa 1988-1990. Kolumnisti useissa lehdissä.
• Suomen PEN:in puheenjohtaja. Teuvo Tulio -seuran puheenjohtaja.

Kuvat: Otava, Tommi Tuomi 2014.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, 050 563 4671
viestintäpäällikkö Annu Griñan, 040 759 4532

Turun kaupunki ehdottaa valtiolle mittavaa panostamista osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen meri- ja valmistavan teollisuuden kasvun turvaamiseksi. Arvioitu lisärahoituksen tarve on 17 miljoonaa euroa, joka tulisi huomioida valtion ensi vuoden lisätalousarviossa.

Esitys osaamis- ja koulutusuudistuksesta on valmisteltu yhteistyössä Lounais-Suomen alueen yritysten ja kaupunkien, Turun korkeakoulujen, alan oppilaitosten sekä muun Suomen teknillisten yliopistojen kanssa.

Ehdotus sisältyy Turun kaupunginhallitukseen keskiviikkona 14.12. tulevaan laajaan katsaukseen meri- ja valmistavan teollisuuden myönteisistä näkymistä ja niitä tukevista mittavista toimista Turussa ja lounaisrannikolla. Ehdotus koulutuksen uudistamiseksi on jätetty perjantaina 9.12. maan hallitukselle, opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle.

Koulutusuudistuksen taustalla ovat Turun ja Lounais-Suomen meri- ja valmistavan teollisuuden kehitysnäkymät, jotka ovat ylittäneet kaikki odotukset. Kaikkine heijastusvaikutuksineen puhutaan jopa 30 000 henkilön työllisyysvaikutuksesta 2020-luvun puolivälissä. Myös rakennusteollisuus ja palvelusektori ovat myönteisessä kasvusuunnassa.

- Kyseessä on myönteinen haaste ja mahdollisuus koko Suomelle - positiivinen rakennemuutos, jonka merkitys ja vaikutukset ulottuvat paljon pitemmälle kuin lähivuosiin. Ydinkysymys on, miten Turun alueen ja Lounais-Suomen vahva talouskasvu saadaan maksimaalisesti hyödyttämään koko Suomen talouskehitystä ja elinvoimaisuuden kasvua. Koulutuksen volyymi ja laatu ovat tässä aivan ydinasia, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell sanoo.

Lyhyen ja pitkän aikavälin koulutuksen kehittämistoimet ovat välttämättömiä meriteollisuuden ja muun valmistavan teollisuuden työvoimatarpeen ja tulevaisuuden menestymisen turvaamiseksi. Ehdotuksen taustajoukkoihin on liittynyt yhteensä 29 alueen yritystä.

Turkuun halutaan teknillinen tiedekunta

Koulutusuudistuksen taustalla on voimakas valmistelutyö, jossa Turun kaupunki on koonnut Turun ja Lounais-Suomen alueen korkeakouluilta ja oppilaitoksilta sekä teknillisiltä kumppaniyliopistoilta osaamisen kehittämisen tilannearviot sekä konkreettiset toimenpide-ehdotukset.

Turun kokoaman ehdotuksen mukaisen uudistetun koulutusjärjestelmän tulisi olla valmis viimeistään kevään 2018 yhteishaussa ja uudistuksen vaikutukset tulisi huomioida jatkossa oppilaitosten vuotuisissa valtionosuuskehyksissä.

Koulutusuudistuksen laajapohjainen kokonaisuus sisältää uusia ratkaisuja sekä insinöörikoulutukseen, DI-koulutukseen, 2. asteen ja aikuiskoulutukseen että koulutusta ja tutkimusta tukeviin rakenteisiin.

- Teknillisen tiedekunnan puuttuminen Turusta valmistavan teollisuuden ydinosaamisalueilla, esimerkiksi kone-, valmistus- ja tuotantotekniikassa, on pitkän aikavälin vakava rakenneongelma, johon tulee saada kestävä ja pysyvä ratkaisu, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Yhteistyötä koordinoidaan TFT-verkostossa

Teknillisen alan korkeakouluyhteistyötä Turussa vahvistetaan edelleen. Yhteistyön alustana on toiminut 2016 käynnistetty Turku Future Technologies (TFT) - yhteistyöverkosto. Sen roolia täydennetään perustamalla TFT:n yhteyteen teknillisen alan osaamisen ja koulutuksen kehittämis- ja koordinaatioverkosto Turun korkeakoulujen toimesta.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan koulutusuudistuksen tavoitteena ei ole ainoastaan koulutuksen volyymien nosto. Tarvitaan myös vaikuttavia ja pitkäjänteisiä toimia koko Suomen mitassa teknillisen alan vetovoiman ja imagon vahvistamiseksi koulutus- ja uravaihtoehtona läpileikkaavasti kaikille koulutusasteille.

Koulutusesityksen lisäksi Turun kaupunki on aloittanut laajat toimenpiteet kasvun tukemiseksi. Toimenpiteet koskevat asumista, työllisyys- ja maahanmuuttokysymyksiä, osaamista ja koulutusta, saavutettavuutta, logistiikkaa ja työvoiman liikkuvuutta.

Kokonaisuutta koordinoidaan Turun kaupungin konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmässä ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä konserniyhteisöjen, oppilaitosten, ELY-keskuksen, TE-palvelujen, Varsinais-Suomen liiton ja muiden kumppaneiden kanssa. Operatiivisesta toiminnasta vastaa Turku Science Park Oy, jonka toimintaa tullaan uudelleenjärjestämään haasteisiin vastaamiseksi.

Lisätiedot:

Turun kaupunki, kaupunginjohtaja Aleksi Randell p. 0400 500 822
Turun kaupunki, kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman p. 040 163 1561
Turku Science Park Oy, toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen p. 050 559 0538

Turun kaupunginhallituksen esityslista 14.12.2016, Lisälista 1 (tulossa)
Turun yliopiston tiedote: Turkuun halutaan lisää tekniikan koulutusta

9. joulukuuta 2016

Ison-Britannian X Factor -kilpailun finaali on kerännyt suomalaisittain erittäin suurta huomiota Saara Aallon edetessä kisassa kolmen parhaan artistin joukkoon. Kisa ratkeaa lauantain finaalin jälkeen sunnuntain tuloslähetyksessä. Kuka voittaa kisan? Adoben Digital Insights -tiimi teki selvityksen, kenestä finalistista kuhistaan eniten sosiaalisen median kanavissa. Nähtäväksi jää voiko selvityksellä ennustaa kisan voittajan – tilanne on joka tapauksessa hyvin tiukka.

Adobe tekemän selvityksen mukaan Saara on kerännyt sosiaalisessa mediassa eniten sävyltään positiivisia mainintoja, kun taas Matt Terry on kärjessä kokonaismainintojen osalta lokakuun alusta saakka laskettaessa. Joulukuussa Saara on kuitenkin kerännyt enemmän mainintoja kuin Matt. Sosiaalisessa mediassa X Factorista käydyistä keskusteluista kerätyn datan pohjalta tehdyssä sanapilvessä painottuvatkin kilpailijoista juuri Saara ja Matt.

5 After Midnight -ryhmän (5AM) kommenteissaan maininneista miehiä on 28 prosenttia ja naisia 72 prosenttia, Matt Terryn osalta vastaavat luvut ovat 27 ja 73 prosenttia. Saaraa kommentoineista 39 prosenttia on miehiä ja 61 prosenttia naisia. Saara saa siis kilpakumppaneitaan enemmän sosiaalisen median mainintoja miehiltä.

Maantieteellisesti sosiaalisen median mainintoja 5AM, Matt Terry ja Saara saavat eniten kilpailun kotimaassa Isossa-Britanniassa sekä Yhdysvalloissa. Seuraavina sosiaalisen median mainintojen TOP 5-maiden listalla ovat 5AM-ryhmän osalta Irlanti, Alankomaat ja Brasilia sekä Matt Terryn osalta Brasilia, Alankomaat ja Irlanti. Saara puolestaan saa seuraavaksi eniten mainintoja Suomessa, Irlannissa ja Alankomaissa.

Arvio perustuu Adobe Marketing Cloudin Digital Insights -tiimin keräämään tietoon sosiaalisen median maininnoista, tykkäyksistä ja seuraajista blogeissa, Facebookissa, G+:ssa, Redditissä, Twitterissä, Dailymotionissa, Flickrissä, Instragramissa, Tumblrissa, VK:ssa, Disqusissa, Foursquaressa, Metacafessa, Wordpressissä ja Youtubessa. Maininnat sosiaalisessa mediassa ovat julkisesti saatavilla ja arvio perustuu niiden yhteenlaskettuun kokonaismäärään.

Lisätietoja antavat:

Adobe Systems Nordic
Jes Schyum
+45 26 70 46 70
jes.schyum@adobe.com

Hill+Knowlton Strategies
Anitta Pirnes
+358 40 4869 436
anitta.pirnes@hkstrategies.com

Jos haluaa muuttaa maailmaa, ei ole olemassa parempaa paikkaa aloittaa kuin koulu.

HundrED on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. HundrEDiin on etsitty 100 opetusinnovaatioita Suomesta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Saku Tuominen ja siihen kuuluu jäseniä mm. Opetushallituksesta, Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, OAJ:sta sekä eri yliopistoista.

Noin 700 hakemusta saapui HundrEDin ohjausryhmälle, joka valitsi niistä innovatiivisimmat osaksi HundrEDia. Suomessa HundrED kehittää koulua ja opetusta 100 kouluprojektin ja -kokeilun avulla.

Valitut HundrED projektit – Lahden perusopetuksen ja kaupunginteatterin yhteistyö yksi sadasta
 
Kouluissa tehtävät draamajaksot, opettajien perehdyttäminen draamamenetelmiin sekä teatteriyhteistyö muodostavat perustan Lahden kaupungin projektille nimeltään Kaupunginteatteri oppimisympäristönä. Hanke on ollut käytössä lahtelaisissa peruskouluissa jo toista vuotta ja saanut innostuneen vastaanoton. Tavoitteena on ollut tarjota tukea draamamenetelmien käyttöön opetustyössä sekä laajentaa ja syventää katsomiskokemusta teatterissa.

Draamakasvattaja Anna-Riitta Partanen suunnittelee jaksot opettajan ja ryhmän tarpeiden mukaan. Pääpaino voi olla vuorovaikutustaitojen ja ryhmädynamiikan kehittämisessä tai tarkasteltavaksi voidaan nostaa teema jostakin oppiaineesta.

Draamakasvattaja perehdyttää opettajia draamamenetelmien käyttöön myös koulu- tai aluekohtaisissa koulutustilaisuuksissa. Kuluvana lukuvuonna on käynnissä myös koulukiertue opettajille, jossa teatterilähtöisin keinoin tutkitaan vuorovaikutusta kouluneuvottelutilanteessa.

Lisäksi työhön kuuluu kiinteä yhteistyö Lahden kaupunginteatterin kanssa. Esimerkiksi kaupungin kulttuuriohjelman mukaisesti kaikki kolmasluokkalaiset käyvät teatterivierailulla, johon liittyy draamakasvattajan suunnittelema ja toteuttama ennakko- tai jälkityöpaja sekä opettajamateriaalia. Myös yläkoululaisille on tarjolla työpajoja ja taiteilijatapaamisia.

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus huomioidaan tarjoamalla draamakasvattajan maksuttomia palveluita koko kaupungissa alueellisesti tasa-arvoisesti ja koulun painotusalueista riippumatta.

”Vaikka se oli leikkiä, musta tuntui ihan oikeesti.” Poika, 4.lk

Lisätietoja
Lahden kaupungin perusopetuspalvelut, draamakasvattaja
Anna-Riitta Partanen puh. 044 4164397 anna-riitta.partanen@edu.lahti.fi

HundrED
luova johtaja Saku tuominen, puh. 0400 605084 saku@hundred.org
https://hundred.org

Statsrådet utfärdade den 8 december 2016 en förordning om skärgårdskommuner och de skärgårdsdelar i andra kommuner på vilka bestämmelserna om skärgårdskommuner tillämpas. Förordningen är i kraft till utgången av 2019.

Finland har åtta skärgårdskommuner och 40 kommuner med skärgårdsdel. Skärgårdsområdena i Nyslott och Kotka utvidgades.

Skärgårdskommuner och kommuner med skärgårdsdel representerar de största skärgårdsområdena, och de är föremål för de mest effektiva skärgårdspolitiska åtgärderna.

Av skärgårdskommunerna är fem belägna vid havskusten och tre i Inre Finland. Skärgårdskommuner är Pargas stad samt kommunerna Kimitoön, Enonkoski, Puumala, Sulkava, Karlö, Gustavs och Malax.

Av de kommuner som fått status som kommun med skärgårdsdel är 20 belägna vid havskusten och 20 i Inre Finland. Följande kommuner har fått status som kommuner med skärgårdsdel: Joutsa, Jyväskylä, Kivijärvi, Kuhmoinen, Luhanka, Kuopio, Tervo, Kotka, Pyttis, Parikkala, Ruokolahti, Taipalsaari, Hirvensalmi, Nyslott, S:t Michel, Vaala, Juuka, Kitee, Lieksa, Liperi, Rääkkylä, Asikkala, S:t Karins, Nådendal, Salo, Tövsala, Nystad, Esbo, Helsingfors, Ingå, Kyrkslätt, Lovisa, Borgå, Raseborg, Sibbo, Larsmo, Korsholm, Närpes, Vörå och Björneborg.

Sådana kommuner som utnämnts till skärgårdskommuner eller kommuner med skärgårdsdel finns inom 13 olika landskap. Till följd av förordningen är antalet skärgårdsinvånare 72 345 invånare. Utöver dessa bor det cirka 29 000 invånare på Åland. Skärgårdslagen gäller inte Åland.

Skärgårdslagen ålägger samtliga myndigheter skyldighet att i sin verksamhet beakta skärgårdens särställning. Det beslut som ger kommuner status som skärgårdskommuner inverkar på bl.a. kommunernas statsandelar, företagsstöd, kommunernas region- och målområdesstatus i EU samt på utvecklingen av trafikförbindelser. Regeringen beslöt år 2016 att returnera skärgårdstilläggen till kommunerna med skärgårdsdel med finansiering av 10 miljoner euro från och med år 2017.

Utöver ovan nämnda skärgårdskommuner och kommuner med skärgårdsdel har Finland ungefär 60 kommuner i vilka det ingår öar som har fast bosättning men som saknar fast vägförbindelse. Finland har allt som allt cirka 550 öar med heltidsbosättning och 19 600 öar med deltidsbosättning utan fast vägförbindelse.

Ytterligare upplysningar:

skärgårdsdelegationens generalsekreterare, konsultative tjänstemannen Jorma Leppänen, JSM, tfn 040 074 4900

Viaplay, Pohjoismaiden johtava suoratoistopalvelu, on valittu vuoden Apple TV-sovellukseksi Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.  

”On erittäin hienoa että Apple huomioi meidät näin merkittävästi valitsemalla Viaplayn vuoden parhaaksi Apple TV-sovellukseksi. Apple TV on erittäin suosittu käyttäjiemme keskuudessa, riippumatta siitä katsovatko he elokuvia, sarjoja, urheilua tai lastenohjelmia. Aloitettujen katseluiden määrä Apple TV-sovelluksella on kasvanut vuoden aikana 143%:lla, sanoo Viaplayn toimitusjohtaja Jonas Karlén. 

Apple´s Best of 2016 listaa suosituimmat App Store -sovellukset maittain.  

Tiesitkö tätä?

Viaplayn suosituin tv-sarja Apple TV-sovelluksessa: The Blacklist

Suosituin ajankohta, jolloin Viaplayta käytetään Apple TV -sovelluksella: klo 19-20 

Lisätietoja:

Erika Miramo
PR Manager, Viaplay Finland
+358 405485777
erika.miramo@viaplay.com

Suomessa testataan papin tehtävää tavoittelevien teologian opiskelijoiden soveltuvuutta kansainvälisesti verrattuna ainutlaatuisen systemaattisesti. Soveltuvuustutkimus tehdään opintojen keskellä, seurakuntaharjoittelun yhteydessä, ja ne toteutetaan kaikille opiskelijoille samalla tavalla.

Aura Nortomaa tutki pappien soveltuvuustutkimuksia kirkkososiologian oppialaan kuuluvassa väitöskirjassaan. Hänen kohderyhmänään olivat soveltuvuustutkimukseen vuosina 2006–2010 osallistuneet opiskelijat. Väitöskirja tarkastettiin perjantaina 9.12.2016 Helsingin yliopistossa.

Soveltuvuustutkimus nähtiin tärkeänä

Sekä papiksi pyrkivät että tuomiokapitulin edustajat painottivat Nortomaan tutkimuksessa, että soveltuvuusarviointi on tärkeää ja että arviointien tulisi jatkua entisellään. Vuosina 2006–2010 tutkitut eivät pitäneet soveltuvuustuloksia omakohtaisesti kovin vaikuttavina.

Nortomaa näkee uusien pappien rekrytoinnin merkittävänä asiana kirkon tulevaisuuden kannalta. ”Uskonnon rooli yhteiskunnassa on muuttumassa samalla kun yhteiskunta on siirtymässä rajattoman työn aikaan. Mitä ominaisuuksia tulevien pappien rekrytoinnissa kannattaisi jatkossa painottaa kestävien työurien edistämiseksi?” Nortomaa kysyy.

Koulutussuunnittelija Eeva Salo-Kopperi Kirkon koulutuskeskuksen asettaman soveltuvuustutkimuksen seurantaryhmästä näkee kysymyksen mielenkiintoisena. ”Soveltuvuustutkimuksen kokonaisuutta kehittäessä jatkossa voisi olla tarkoituksenmukaista kartoittaa myös muutosvalmiuksia”, hän pohtii.

Nortomaan tutkimuksen tuloksia on jo hyödynnetty soveltuvuustutkimuksen kehittämisessä pitkin matkaa. Muun muassa opiskelijoiden autonomian huomioimista ja mahdollisuuksia hyödyntää tutkimustuloksia itsensä ja työuran kehittämisessä on edistetty.

Soveltuvuustutkimus on itsetuntemuksen väline

Kirkossa soveltuvuustutkimus nähdään ennen kaikkea opiskelijan itsetuntemuksen välineenä. ”Tutkimuksen tavoitteena on tukea opiskelijan itsetuntemusta ja itseohjautuvuutta vaiheessa, jossa hän rakentaa omaa työorientaatiotaan”, Salo-Kopperi kuvaa.

Nortomaan tutkimustulokset vuosilta 2006–2010 osoittivat hiippakuntien välillä olevan suuria eroja siinä, miten soveltuvuustutkimusten tuloksia käytetään. Eeva Salo-Kopperi näkee käytäntöjen pitkälti yhdenmukaistuneen. Varsinaiset soveltuvuustutkimuksen tulokset jäävät opiskelijalle itselleen. Kirkolle tutkimuksesta tulee vain pappisvihkimysasiakirjoihin vihittävän liittämä osallistumistodistus, josta käy ilmi soveltuvuuden kokonaisarvosana.

Soveltuvuusarvioinnin tietoa antavaa roolia olisi Nortomaan mukaan edelleen selvennettävä osallistujille ja ehkäistävä arvioinnin kokemista kontrolloivana. Tämä tukisi soveltuvuustulosten täysipainoista hyödyntämistä.

Lisätietoja:

Aura Nortomaa, p. 040 7291 607

Koulutussuunnittelija Eeva Salo-Kopperi, Kirkon koulutuskeskus, p. 0400 844 828

Suomen Nuorkauppakamarit ry:n jo 27. kerran toteuttava Vuoden Nuori Menestyjä –kilpailun nuoret menestyjät ovat tänä vuonna Pekka Hyysalo, Jaajo Linnonmaa ja Heidi Miettinen. Vuoden Nuori Menestyjä on maailmalla arvostettu palkinto, jonka Suomen Nuorkauppakamarit ry jakaa omalla alallaan ja omilla ansioillaan menestyneille 18–40-vuotiaille Suomen kansalaisille. Voittajat palkittiin Sanomatalon Mediatorilla perjantaina 9.12.2016. Palkitsemistilaisuuden juonsi Radio Suomipopin juontaja Kimmo Sainio. 

Pekka Hyysalo
Kategoria: henkilökohtainen kasvu 

Pekka Hyysalo on suomalainen freestylehiihtäjä, jonka ura päättyi vakavaan loukkaantumiseen. Nopean ja kaikki yllättäneen kuntoutumisen jälkeen hän on omistanut elämänsä muiden auttamiseen. Hän etsii jatkuvasti uusia tapoja, joilla hän voisi tukea muita vastaavassa tilanteessa olevia.

Hänen asenteensa ja työnsä tulokset on huomattu myös muualla, sillä hänet on palkittu mm. vuoden positiivisimmaksi vuonna 2014. Hän kiertää ympäri Suomea motivoimassa muita, vaikka hänen oma kuntoutuksensa on vielä kesken. Pekka kokee asian siten, että mitä enemmän hän itse vahvistuu, sitä paremmin hän pystyy auttamaan muita. Lisäksi hänen valloittava persoonansa puree kaikenlaisiin ihmisiin ja hänen kohtaamisensa muuttaa kuulijan ajatus- ja arvomaailmaa.

Jaajo Linnonmaa
Kategoria: kulttuuri

Jaajo Linnonmaa puhuu positiivisesti yrittämisestä ja työnteosta Suomessa, mikä on kannustanut muita ihmisiä omassa elämässään eteenpäin ja antanut rohkeutta yrittää. Hän tapaa kuukausittain lukuisia nuoria startup–yrittäjiä. Hän auttaa ja kannustaa heitä eteenpäin toimien joko neuvonantajana tai ns. business-enkelinä. Hänen tavoitteenaan on edesauttaa omalta osaltaan yhteiskunnan positiivista kehitystä ja tehdä Suomesta parempi paikka elää, olla ja yrittää.

Suomen suosituimman radio-ohjelman priimusmoottorina hän tuottaa joka arkiaamu iloa ja hyvää mieltä yli puolelle miljoonalle radion kuuntelijalle sekä välillisesti myös niille, keitä nämä kuuntelijat kohtaavat.

Heidi Miettinen  
Kategoria: humanitaarinen työ ja vapaaehtoistoiminta

Heidi Miettinen on perustanut Jouluapua-sivuston, jonka ansiosta joulunvietto on mahdollinen jokaiselle, myös vähävaraisille perheille. Sivuston ansiosta kanssaihmisten auttaminen on tehty helpoksi ja pyyteettömäksi. Se toimii linkkinä avunantajan ja avunsaajan välillä ja on helppoudellaan saanut huomattavan määrän ihmisiä lahjoittamaan ja auttamaan lähimmäisiä.

Kilpailun päätuomaristo 

Kilpailun päätuomaristo valitsi finalistien joukosta kolme voittajaa. Päätuomariston jäsenet olivat päätoimittaja Päivi Anttikoski (Helsingin Sanomat), viime vuoden nuori menestyjä vapaa valokuvaaja, toimittaja Meeri Koutaniemi, aluepäällikkö Mirva Kurki (Kultajousi), johtaja Paula Laine (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra), vuoden 2006 TOYP –voittaja Jyrki Linnankivi, vuoden 1996 nuori menestyjä filosofian tohtori, dosentti Pekka Mattsson, kaupallinen johtaja Petri Parviainen (Robert’s Coffee) ja vuoden 2016 kansallinen puheenjohtaja Mervi Vuorinen (Suomen Nuorkauppakamarit ry).

Kilpailun suojelijana on päävalmentaja Jukka Jalonen. Tuomariston jäsenet ja kilpailun suojelija olivat paikalla palkitsemistilaisuudessa.

Lisätiedot:

Michaël Vanamo

Kansallinen kilpailupäällikkö 2016,
Vuoden Nuori Menestyjä

Suomen Nuorkauppakamarit ry

puh. 044 083 8343

Suomen parahiihtojoukkueen maailmancup-kausi alkoi Vuokatissa mainiosti, kun Ilkka Tuomisto hiihti toiseksi ja Sini Pyy kolmanneksi perinteisen sprintissä. Pyylle palkintokorokesija oli uran ensimmäinen.

Tuomisto voitti karsinnan ja välieränsä, mutta liikuntavammaisten pystyhiihtäjien luokan finaalissa ukrainalainen Grygorii Vovtshinski ehti hämeenkyröläisen edelle.

”Jäi todella paljon hampaankoloon. Olen iloinen siitä, että pystyin aloittamaan palkintopallisijalla, kun viime vuonna niitä ei tullut. Lähtö epäonnistui tänään (finaalissa) ihan täysin, viimeisessä mäessä jäin pussiin. Siinä voittaja karkasi. Alkuerän voitto, välierän voitto helposti. Potkua olisi ollut enempäänkin. Odotan 20 kilometrin perinteisen kisaa täällä ihan älyttömästi”, Tuomisto tuumi.

Pyy otti kolmossijan Yhdysvaltain Oksana Mastersin ja Norjan Birgit Skarsteinin jälkeen.

”Tiesin, että loppusuora tulee olemaan tosi kova.  Päätin, että loppusuoralla tuon (kolmossijan) voitan. Maaliviivalla piti oikeasti katsoa, että oliko tämä nyt näin. Meni niin tiukalle. Tuntui tosi hyvältä. Viime vuodesta lähdin kutossijaa parantamaan, mutta tämä tuli yllätyksenä. Tosi kiva aloittaa kausi näin”, Pyy sanoi.

Muista suomalaisista epäonnisin oli Juha Hanhimäki, jonka karsintahiihto keskeytyi olkapään loukkaantumisen aiheuttaneeseen kaatumiseen. Tällin myötä Hanhimäen kisat Vuokatin maailmancupissa ovat ohi. Inkki Inola oli näkövammaisten sprintin karsinnassa 11:s, muttei selvinnyt jatkoon. Jatkosta karsiutui myös Kalervo Pieksämäki.

Lauantaina ohjelmassa on ampumahiihdon pikakilpailu.

Tulokset: http://vuokattievents.fi/ipc ja https://www.paralympic.org/nordic-skiing/calendar-results

Pyyn haastattelu kokonaisuudessaan: https://www.facebook.com/xcteamfinland/videos/1330024270361926/

Tuomiston haastattelu kokonaisuudessaan: https://www.facebook.com/xcteamfinland/videos/1330006230363730/

Oheiset kuvat Sini Pyystä ja Ilkka Tuomistosta vapaasti käytettävissä uutisoinnin yhteydessä, kuvat: Heidi Lehikoinen

Maastohiihdon Skandinavia Cup alkoi perjantaina Norjan Lillehammerissa perinteisen sprintin kisoilla. Suomalaisittain suurin ilonaihe kauden avauksessa oli naisten kilpailussa neljänneksi sivakoineen Katri Lylynperän upea panos.

Suomalaisten ykkösnimen, Katri Lylynperän, mukaan perjantai sujui nousujohteisesti. Lylynperä hiihti karsinnassa 13:nneksi jääden nopeimmalle, Norjan Kathrine Rolsted Harsemille vajaat 11 sekuntia. Mainio neljäs sija vaikutti tulevan suomalaiselle yllätyksenä.

Skandinavia Cup jatkuu lauantaina naisten viiden ja miesten 10 kilometrin vapaan kisoilla.

Suomen salibandymiesten matka Latvian MM-kisoissa jatkuu aikataulussa. Tänään pelatussa puolivälierässä Tanskasta ei ollut suurtakaan uhkaa, vaan Suomi otti 7-0-voiton ja jatkaa turnauksessa tappioitta. Huomisessa välierässä vastus on monta pykälää kovempi, kun vastaan juoksee Tshekki.

Suomen voimahahmo puolivälierässä oli kovalla itseluottamuksella pelaava Peter Kotilainen. Turnauksen pistepörssin ykköstilasta taisteleva nuorukainen teki Tanskaa vastaan hattutempun. Turnauksen ja uransa ensimmäisen MM-ottelunsa pelannut Jarno Ihme piti puolestaan maalinsa koskemattomana ja palkittiin Suomen parhaana.

Ensimmäisissä MM-kisoissaan pelaava Kotilainen on tehnyt kansainvälisen läpimurtonsa. Maaleja on syntynyt jokaisessa neljässä MM-ottelussa, Viroa ja Tanskaa vastaan peräti hattutempun edestä. Saksa-ottelussa hän kunnostautui myös syöttäjänä (1+4).  Eikä nuorukainen ole kainostellut kertoa tavoitteistaan median edessä, vaan on saanut jo lempinimen Pörssi-Kotilainen.

Tanska-ottelusta tuli sellainen kuin etukäteen uumoiltiin. Taitavampi Suomi piti palloa suvereenisti ja yritti löytää välejä Tanskan viisikkopuolustuksesta. Suomi iski maaleja myös vastaiskuista.

- Hallittu ja tasapainoinen esitys. Pikkuisen jouduttiin uhraamaan energiaa, mutta toivottavasti se ei paina jaloissa lauantaina ja sunnuntaina, tiivisti päävalmentaja Petri Kettunen.

- Ottelu meni suunnilleen etukäteissuunnitelman mukaan. Ensimmäinen kymppi oli tarkoitus iskeä terävästi, mutta syöttöjen laatu ei ollut parasta mahdollista, mutta eiköhän nyt saatu karstat pois Kettunen jatkoi.

Suomi lähti karkumatkalle Kotilaisen pommittaessa vasemmasta laidasta vastustamattomasti verkkoon kolmen minuutin jälkeen. Toinen osuma nähtiin toisessa erässä, kun Eemeli Salin teki keskialueen pallonriiston ja sijoitti pallon matalana  takakulmaan. Kolmas ja neljäs merkittiin Kotilaiselle. Viidennen ohjasi maalin edestä Miko Kailiala.

Kolmanteen erään Suomi lähti turvallisessa 5-0-johdossa. Siinä sinivalkoiset keskittyivät voiton turvaamiseen. Sami Johansson ja Jami Manninen sinetöivät Suomen seitsemän maalin voiton.

Välierässä vastaan tuleva Tshekki on Suomelle hyvin tuttu vastustaja. Edellisen kerran maat kohtasivat marraskuussa Ruotsissa pelatussa EuroFloorball Tour -turnauksessa, jolloin Suomi oli parempi 10-3. Tuon voiton varaan ei Petri Kettusen mukaan ole varaa tuudittautua.

- Tshekki on ollut täällä paljon parempi ja jämäkämpi. Perustekeminen ei enää riitä, mutta omalla tasolla kun pelataan, niin pärjätään.

Maalivahti Jarno Ihme on samoilla linjoilla.
- Tshekki pelaa kovaa ja suoraviivaisesti kohti maalia ja joukkueessa Ruotsin Superliigassa pelaavia kavereita.

Miesten MM-kisat 3.-11.12.2016 Riika, Latvia
9.12. Puolivälierä: Suomi - Tanska 7-0 (1-0, 4-0, 2-0)

1. erä: 3.00 Peter Kotilainen (Tatu Väänänen) 1-0.

2. erä: 27.38 Eemeli Salin 2-0, 35.43 Kotilainen (Tero Tiitu) 3-0 yv, 36.50 Kotilainen 4-0, 38.39 Miko Kailiala (Joonas Pylsy) 5-0.

3. erä: 46.00 Sami Johansson (Salin) 6-0, 57.58 Jami Manninen (Krister Savonen) 7-0.

Suomen parhaana palkittiin maalivahti Jarno Ihme.

Jäähyt:
Suomi 1 x 2 min.
Tanska 1 x 5 min.

Torjunnat:
Jarno Ihme, Suomi: 3+4+3=10
Mike Trolle Wede, Tanska: 5+8+5=18

Erotuomarit: Thomas Andersson ja Rickard Wissman, Ruotsi

Yleisöä: 3422.

Suomen välieräottelu Sveitsiä vastaan pelataan lauantaina 10.12. klo 16:30. Ensimmäisessä välierässä Ruotsi kohtaa Sveitsin klo 12:45.

Välierät
La 10.12. 12:45 Ruotsi – Sveitsi (Arena Riga)
La 10.12. 16:30 Suomi – Tshekki (Arena Riga)

Mitalipelit
Su 11.12. 14:45 pronssiottelu (Arena Riga)
Su 11.12. 17:40 MM-loppuottelu (Arena Riga)

TIEDOTE
JULKAISUVAPAA HETI

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry julkaisi lauantaina 10.12. AMIS 2016 –tutkimuksen tutkimusraportin. Raporttiin on koottu laaja-alaista ja ajankohtaista tietoa Suomen ammattiin opiskelevien nuorten arjesta, elämäntilanteesta, opinnoista ja tulevaisuuden näkymistä. AMIS-tutkimus on toteutettu aiemmin kolmesti, joten järjestyksessään neljäs tutkimus sisältää myös seurantatietoa vuodesta 2009 lähtien.

Tulokset kertovat ammattiin opiskelevien, ”amisten”, vahvasta arvostuksesta opintojansa ja alaansa kohtaan. Jopa 94 prosenttia ammattiin opiskelevista kertoo olevansa ylpeitä opiskelemastaan alasta. Myös heidän kokemuksensa opinnoista ovat erittäin myönteisiä, sillä 89 prosenttia ammattiin opiskelevista kokee olevansa motivoituneita opinnoistaan ja jopa 88 prosenttia täysin tai melko tyytyväisiä opetukseen koulussaan. Amikset suhtautuvat optimistisesti myös tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiinsa työelämässä: noin 90 prosenttia heistä kertoo uskovansa, että tulee pärjäämään elämässä hyvin. Toisaalta 46 prosenttia amiksista kertoo pelkäävänsä, ettei löydä työtä valmistuttuaan. Erityisesti työnsaanti huolettaa humanististen, kasvatus- ja kulttuurialojen opiskelijoita. Varmimpia työpaikan löytämisestä ovat tekniikan ja liikenteen alan opiskelijat.

Positiivisista kokemuksista huolimatta opiskelun paljon työtä vaativaksi kokevien ammatillisten opiskelijoiden osuus on kasvanut viime vuosien aikana. Vuonna 2009 vastanneista 71 prosenttia ja vuonna 2016 jopa 82 prosenttia kertoo opinnoissa menestymisen vaativan paljon työtä. Noin kolmannes ammattiin opiskelevista kokee työrauhan olevan usein huono oppitunneilla, samoin kuin noin kolmannes kertoo kokeneensa kiusaamista tai syrjintää koulussa. Opiskelijoista noin neljännes kertoo tuntevansa itsensä yksinäiseksi, riittämättömäksi, masentuneeksi tai ahdistuneeksi.

– Vaikka AMIS-tutkimuksen tulokset ovat pääasiassa varsin myönteisiä, on vastanneiden joukossa myös niitä ammattiin opiskelevia, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin, AMIS 2016 -tutkimuksen projektisihteeri Annukka Lehtikangas toteaa.

Opintojen ja tulevaisuuden näkymien ohella tutkimus valottaa ammattiin opiskelevien vapaa-aikaa. Tuloksista selviää esimerkiksi, että päihteiden käyttö näyttäisi olevan laskussa amisten keskuudessa. Vuonna 2011 opiskelijoista 30 prosenttia kertoi, että päihteillä on keskeinen rooli heidän elämässään. Vuonna 2016 opiskelijoista vain 15 prosenttia arvioi samoin. Vuoden 2016 AMIS-tutkimus on keskittynyt lisäksi maahanmuuttoon liittyviin asenteisiin. Tulosten mukaan kriittisesti maahanmuuttoon suhtautuvien ammattiin opiskelevien osuus on hieman vähentynyt.

Tutkimuksen aineisto kerättiin elo-syyskuussa sähköisellä kyselylomakkeella. AMIS 2016 -tutkimuksen toteutuksesta on vastannut OSKU ry yhdessä M3 Researchin kanssa. Tutkimusraportti löytyy kokonaisuudessaan sähköisenä osoitteesta http://bit.ly/AMIS2016.

Lisätietoja:

Annukka Lehtikangas
AMIS 2016 –tutkimuksen projektisihteeri, OSKU ry
0449788096, annukka.lehtikangas(at)osku.info

Suomen Kennelliitto palkitsi ensimmäistä kertaa Vuoden Virkakoirat lauantaina 10.12.2016 Koiramessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Vuoden Tullikoirana palkittiin Lexi, joka oli ratkaisevassa roolissa erittäin vaaralliseksi luokiteltujen huumausaineiden salakuljetusyrityksen paljastumisessa Vaasan satamassa marraskuussa 2015. Lexin paljastamasta huumausaine-erästä olisi saatu satojatuhansia käyttöannoksia ja sen arvioitu katukauppa-arvo olisi ollut yli 14 miljoonaa euroa.

Tulli tiedotti 27.1.2016 todennäköisesti Suomen historian suurimmasta amfetamiini- ja kokaiinierän salakuljetusyrityksestä Vaasan satamassa. Huumausaineita kuljettanut rekka-auto saapui Etelä-Euroopasta Ruotsin kautta Suomeen. Tullikoira Lexi ohjaajansa Johan Hagströmin kanssa olivat ratkaisevassa osassa huumausaineiden salakuljetusyrityksen paljastumisessa.

Tullikoira Lexi reagoi maahantulleeseen rekka-autoon. Kun rekka-auton kuljettajaa pyydettiin avaamaan tavaratilan ovet, osoittautui tavaratila tyhjäksi. Tyhjästä tavaratilasta huolimatta Lexi merkkasi tavaratilaa myös sisäpuolelta, jolloin päätös rakenteiden tarkistamisesta syntyi.

‒ Lexin ilmaisu rekka-autosta oli todella varmaa, ja sen perusteella lähdimme tarkastamaan sitä. Yllätyksellisesti rekka-auton tavaratila oli tyhjä, mutta Lexin selkeä ilmaisu myös tavaratilan sisällä vahvisti epäilystäni rakenteisiin tehdystä kätköstä. Perävaunun lattialevyjen alla olevasta kätkötilasta löytyi useita paketteja, joista paljastui yli 100 kiloa huumausaineita. Fiilis oli kyllä aluksi epäuskoinen, eikä siinä voinut muuta kiitellä Lexiä uskomattomasta suorituksesta, kertoo Lexin ohjaaja Johan Hagström.

Lexiä on nimetty epävirallisesti Tullin Pohjanmaan liikkuvassa ryhmässä sankarikoiraksi. Kohteen  merkitseminen tyhjästä tavaratilasta huolimatta varmistivat sen, että huumeiden salakuljetusyritys jäi Tullin haaviin.

Lexi on osaava virkamies, mutta myös leppoisa kotikoira

Tullikoira Lexi tuli ohjaajallensa Johan Hagströmille vuoden ikäisenä. Lexin koulutus huumausaineiden etsintään aloitettiin saman tien ja se suoritti peruskoulutuksen hyväksytysti 29.11.2013. Lexi on tyypillinen, energinen labradorinnoutaja uros, joka on aina valmis työskentelemään ohjaajansa kanssa. Vaasan löydön lisäksi Lexi on paljastanut useita huumausaineiden salakuljetusyrityksiä.

Lexi, kuten muutkin tullikoirat, asuvat ohjaajansa luona. Vapaa-ajallakin Lexi on kova käyttämään nenäänsä ja käykin nuuskimassa mielellään eri paikkoja. Lexi tykkää myös olla autossa ja katsella ikkunasta vaihtelevia maisemia.

Taustaa Tullin koiratoiminnasta

Tullissa työskentelee yhteensä 45 tullikoiraa. Tullikoiran voi nähdä työssään esimerkiksi kaikilla Suomen raja-asemilla, satamissa ja lentokentillä. Tullikoiria käytetään apuna tavaraan kohdistuvien kieltojen ja rajoitusten valvonnassa niin maa-, ilma- kuin meriliikenteessä. Kaikki tullikoirat asuvat ohjaajiensa luona perheenjäseninä, ja niiden koulutus perustuu leikkiin.

Suurin osa tullikoirista on koulutettu huumausaineiden etsintään. Huumekoiran tärkein tehtävä on estää ja paljastaa huumausainerikoksia matkustaja- ja tavaraliikennevirroista maahantuonnin, viennin sekä kauttakuljetusten yhteydessä.  Osa huumekoirista on saanut lisäksi koulutuksen savukkeiden tai käteisen rahan etsintään.  Tullissa työskentelee myös aseiden ja räjähdeaineiden etsintään koulutettuja koiria.

Valtaosa tullikoirista on rodultaan labradorinnoutajia. Labradorinnoutajien lisäksi tullikoirana voi nähdä esimerkiksi kultaisennoutajan, novascotiannoutajan, sileäkarvaisennoutajan tai vaikkapa cockerspanielin. Periaatteessa kaikki rodut soveltuvat tullikoiraksi, mikäli rodun ja yksilön ominaisuudet soveltuvat tullikoiran vaativiin tehtäviin erilaisissa toimintaympäristöissä.

Tulli on kouluttanut ja käyttänyt tullikoiria vuodesta 1969 alkaen huumausaineiden etsintään. 2000-luvun alussa Tullissa aloittivat ensimmäiset savukekoirat.  Tullikoiratoimintaa laajennettiin vuonna 2013 käteisen rahan ja vuonna 2016 aseiden ja räjähteiden etsintään.

Tullin koiratoiminta on hyvää yhteistyötä, tuloksellista ja näkyvää yhteiskuntaa suojaavaa viranomaistoimintaa matkustaja- ja tavaraliikenteessä.

Finska Kennelklubben premierade Årets Tjänstehundar för första gången lördagen den 10 december 2016 under hundmässan i Helsingfors Mässcentrum.Till Årets Tullhund valdes Lexi, som hade en avgörande roll i avslöjandet av ett smugglingsförsök av en stor mängd mycket farliga droger i Vasa hamn i november 2015. Ur narkotikapartiet som Lexi avslöjade hade man fått hundratusentals bruksdoser med ett uppskattat värde i gatuhandeln på över 14 miljoner euro.

Tullen informerade den 27 januari 2016 om ett av de största beslagen av amfetamin och kokain i Finlands historia. Smugglingsförsöket tog plats i Vasa hamn och långtradaren kom från Sydeuropa via Sverige till Finland. Tullhunden Lexi och föraren Johan Hagström hade båda en avgörande roll i avslöjandet av försöket att smuggla narkotika.

Tullhunden Lexi reagerade på den ankomna långtradaren. När man bad chauffören öppna dörrarna till lastutrymmet, visade det sig att utrymmet var tomt. Trots att det var tomt, markerade Lexi utrymmet även på insidan och då beslöt man sig för att också granska konstruktionen.

- Intresset Lexi visade för långtradaren var så uppenbart att på basis av det beslöt vi oss för att granska fordonet. Att långtradarens lastutrymme var tomt kom som en överraskning, men eftersom Lexi även markerade inuti lastutrymmet stärktes min misstanke om att det fanns ett gömställe i konstruktionen. I ett lönnutrymme under golvskivorna i släpvagnen hittades flera paket som visade sig innehålla sammanlagt över 100 kilo narkotika. Till en början kändes det overkligt, men det fanns ju inget annat att göra än att tacka Lexi för den otroliga prestationen, säger Lexis förare Johan Hagström.

Lexi har inofficiellt utnämnts till hjältehund i Tullens rörliga grupp i Österbotten. Markerandet av objektet fastän latutrymmet var tomt, säkerställde att drogerna fastnade i Tullens nät.

Lexi är en kompetent tjänsteman, men även en gemytlig sällskapshund

Tullhunden Lexi kom som ettåring till sin förare Johan Hagström. Lexis utbildning påbörjades genast med sökning av narkotika och den slutförde grundutbildningen med godkänt resultat den 29 november 2013. Lexi är en typisk, energisk labrador hane som alltid är beredd att jobba med sin förare. Utöver beslaget i Vasa, har Lexi avslöjat flera försök till smuggling av narkotika.

Lexi bor hos sin förare precis som de övriga tullhundarna. Lexi använder nosen ivrigt även på fritiden och sniffar gärna på olika ställen. Lexi gillar även att åka bil och titta på varierande landskap genom fönstret.

Bakgrund till Tullens hundverksamhet

Sammanlagt 45 hundar jobbar hos Tullen. Tullhundar kan observeras t.ex. vid alla gränsstationer, hamnar och flygplatser i Finland. Tullhundar används som hjälp i övervakningen av förbud och begränsningar som gäller varor såväl i land-, luft- och sjötransporter. Alla tullhundar bor som familjemedlemmar hos sina förare och deras utbildning baserar sig på lek.

Största delen av tullhundarna är utbildade till att söka efter narkotika. Den viktigaste uppgiften för tullhunden är att förhindra och avslöja narkotikabrott både i flöden av passagerare och varor i samband med införsel, utförsel och transitering. En del av narkotikahundarna har dessutom fått utbildning i att leta efter cigaretter eller kontanter. Vid Tullen jobbar även hundar som utbildats till att söka efter vapen och sprängämnen.

Största delen av tullhundarna är labradorhundar. Utöver labradorhunden passar även en golden retriever, Novascotia retriever, flatcoated retriever och till och med en cockerspaniel som tullhund. I princip passar alla raser som tullhundar, om egenskaperna hos rasen och de individuella egenskaperna passar för de krävande uppgifter som tullhunden har i olika verksamhetsmiljöer.

Tullen har utbildat och använt tullhundar för att söka efter narkotika sedan år 1969. I början av år 2000 kom de första cigaretthundarna till Tullen. Tullhundverksamheten utvidgades år 2013 till sökning efter kontanter och år 2016 till sökning efter vapen och sprängämnen.

Tullens hundverksamhet består av ett gott samarbete och en resultatrik och synlig samhällsskyddande myndighetsverksamhet i passagerar- och varutrafiken.

Julia Kykkäsen urakka mäkihypyn naisten maailmancupissa jatkui lauantaina Venäjän Nizni Tagilissa. Läpi viikonlopun hyviä suorituksia tehnyt suomalainen päättyi kauden kolmannessa kisassa 27:nneksi pistein 173,3.

Avauskierroksella Kykkänen leiskautti HS100-mäestä 90,5 metriä toisen kantaessa 76,0 metriin. Valmentaja Kimmo Kykkäsen mukaan toisen kierroksen lyhyemmästä hypystä huolimatta kisa sujui lauantaina kelvollisesti. Suomalainen joutui muutaman muun kilpasiskon kanssa haastavien säiden armoille jälkimmäisellä kierroksella.

“Julia hyppäsi hyvin, toisella kierroksella tuli sivupuuska kummulla ja hyppy oli sitä myöten selvä. Siinä ei ollut tuohon väliin mitään tehtävissä. Ei se ollut teknillisesti huono hyppy, samanlainen kuin kaikki muutkin. Keli oli tällainen kuin oli, muutama muukin joutui tuulen riepoteltavaksi. Tämä on ulkoilmaurheilua ja tällaista voi sattua”, päävalmentaja Kimmo Kykkänen tuumasi.

Kykkästen viikonloppu on sujunut kaikkiaan hyvin. Edes karsinnan siirtyminen perjantailta lauantaille ei ole vaikuttanut tekemiseen.

“Ei (eilinen) vaikuta mihinkään. Eilisissä treeneissä Julia oli sijoilla 7-14 jokaisella kierroksella. Tänäänkin karsinnassa tuli hyvä hyppy ja kisahypyt olivat samanlaisia. Ei sille mitään mahda, jos jytkäisee puuskan”, Kimmo Kykkänen kertasi viikonlopun antia.

Kilpailun voiton vei 91,5 ja 95,5 metriä hypännyt ja 229,6 pistettä kerännyt norjalainen Maren Lundby. Itävallan Daniela Iraschko-Stolz taipui kakkoseksi 5,5 pisteen erolla, Japanin Sara Takanashi puolestaan ponnisti kolmanneksi 11,3 pistettä voittajaa perässä.

Maailmancupin kokonaiskisan kärjessä olevan Takanashin viiden kisan voittoputki meni poikki mukaan luettuna viime sesonki. Kykkänen on tällä hetkellä 19:nnellä sijalla.

Kuluvan kauden seuraava kisa karsintoineen loikataan huomenna samasta HS100-mäestä.

Linkit:
Lauantain kisan tulokset tässä
Maailmancupin kokonaistilanne tässä