Viulisti-kapellimestari Julian Rachlinin sopimus Turun filharmonisen orkesterin päävierailijana saa jatkoa kausille 2020–2022. Sopimus vahvistaa Turun filharmonisen orkesterin pitkään jatkunutta yhteistyötä eri huipputaiteilijoiden kanssa.

Julian Rachlin on vieraillut Turussa vuodesta 2015 alkaen, ja nimitetty TFO:n päävierailijaksi vuonna 2017. Turkulaisen yleisön suosikkina paikkansa vakiinnuttanut huippumuusikko on tuonut Turkuun useita klassisen musiikin suosikkiteoksista koostuvia virtuoosisia ohjelmistoja sekä huippusolisteja. Tänä syksynä Rachlin nähdään TFO:n edessä kapellimestari-viulistin roolissaan torstaina ja perjantaina 31.10. ja 1.11. tulkitsemassa Sergei Prokofjevin taiturimaisen toisen viulukonserton.

Viulisti, alttoviulisti ja kapellimestari Julian Rachlin on aikamme arvostetuimpia muusikoita. Ensimmäiset 30 vuotta urastaan hän on esiintynyt solistina maailman johtavien kapellimestarien ja orkesterien kanssa. Rachlin on Royal Northern Sinfonian, Turun filharmonisen orkesterin ja Kristiansandin sinfoniaorkesterin päävierailija. Hän johtaa myös "Julian Rachlin & Friends” -festivaalia Palma de Mallorcalla.

Liettuassa syntynyt Rachlin muutti Wieniin 1978. Voitettuaan Euroviisujen vuoden nuorimman muusikon palkinnon vuonna 1988, hänestä tuli nuorin Wienin filharmonisen orkesterin kanssa koskaan soittanut solisti. Rachlin on kiertänyt ympäri maailmaa niin solistina kuin kapellimestarinakin. Rachlin on johtanut muun muassa Liverpoolin kuninkaallista filharmonista orkesteria, Taiwanin kansallista sinfoniaorkesteria, sinfoniaorkestereita Etelä-Amerikassa ja Japanissa sekä debytoinut Yhdysvalloissa kapellimestarina Grand Teton Music -festivaalilla.

Rachlin esiintyy TFO:n kanssa 31.10. ja 1.11.

Julian Rachlin nähdään Turun filharmonisen orkesterin edessä kapellimestarin ja viulistin roolissa torstaina ja perjantaina 31.10.–1.11. klo 19 Konserttitalossa. Jupiter-nimisissä konserteissa Rachlin esittää Prokofjevin maailmansotien välissä syntyneen, taiturimaisen ja mieleenpainuvan toisen viulukonserton. Virtuoottisessa teoksessa on voimaa, vauhtia ja tulisuutta. Konserttielämystä täydentävät Prokofjevin suosittu Klassinen-sinfonia sekä Wolfgang Amadeus Mozartin iki-ihana Jupiter-sinfonia. Perjantain konsertti lähetetään suorana verkossa osoitteessa tfo.fi/live. Konsertteihin on muutamia lippuja jäljellä.

Jupiter to ja pe 31.10.–1.11. klo 19 Konserttitalossa. Julian Rachlin, kapellimestari ja viulu, Turun filharmoninen orkesteri. Prokofjev – Mozart. Liput 26,50 | 21,50 | 9,50 €.

**

Violinist-dirigent Julian Rachlins avtal som Åbo filharmoniska orkesters första gästdirigent fortsätter under säsongen 2020–2022. Avtalet beseglar Åbo filharmoniska orkesters samarbete med olika toppartister.

Julian Rachlin har besökt Åbo sedan 2015, och utnämndes som första gästdirigent vid ÅFO år 2017. Rachlin har befäst sin plats som Åbopublikens favorit och under hösten framför han i sin roll som dirigent-violinist Sergei Prokofjevs virtuosa andra violinkonsert på torsdagen och fredagen den 31.10 och 1.11.

Violinisten, violisten och dirigenten Julian Rachlin hör till vår tids mest ansedda musiker. Under de första 30 åren av sin karriär har han uppträtt som solist med världens ledande dirigenter och orkestrar. Rachlin är förste gästdirigent vid Royal Northern Sinfonia, Åbo filharmoniska orkester och Kristiansands symfoniorkester. Han leder även festivalen ”Julian Rachlin & Friends” i Palma de Mallorca.

Rachlin föddes i Litauen men flyttade till Wien år 1978. Efter att han segrat i Eurovisionens tävling för unga musiker år 1988 blev han den yngsta solisten som någonsin uppträtt med Wiens filharmoniska orkester. Rachlin har turnerat världen över både som solist och dirigent. Han har dirigerat bland annat Liverpools kungliga filharmoniska orkester, Taiwans nationella symfoniorkester, symfoniorkestrar i Sydamerika och Japan samt debuterat i USA som dirigent på festivalen Grand Teton Music.

Rachlin uppträder med ÅFO på 31.10. ja och 1.11.

Julian Rachlin uppträder som dirigent och solist med Åbo filharmoniska orkester på torsdagen och fredagen 31.10.–1.11. kl. 19 i Konserthuset. I Jupiter-konserterna framför Rachlin Prokofjevs virtuosa och minnesvärda andra violinkonsert, som kom till mellan de två världskrigen. Det virtuosa verket är kraftfullt, fartfyllt och eldigt. Konsertupplevelsen kompletteras av Prokofjevs populära klassiska symfoni samt Wolfgang Amadeus Mozarts fantastiska Jupiter-symfoni. Fredagens konsert sänds direkt via orkesterns webbsida tfo.fi/live.  Det finns några biljetter kvar till konserterna.

Jupiter to och fr 31.10.–1.11. kl. 19 på Konserthuset. Julian Rachlin, dirigent och violin, Åbo filharmoniska orkester. Prokofjev – Mozart. Biljetter 26,50 | 21,50 | 9,50 €.

**

Lipunmyynti | Biljettförsäljning

Lippuja Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin myy Lippupiste, www.lippu.fi. Turussa lippuja voi ostaa myös Turun kulttuurikauppa Ars Musicasta Turun konserttitalolta, avoinna ma–pe klo 12–17. Lippuja myydään myös ovella tuntia ennen tilaisuuden alkua, mikäli paikkoja on jäljellä. Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Biljetter till Åbo filharmoniska orkesters konserter säljs via Lippupiste, www.lippu.fi. I Åbo kan man även köpa biljetter i Åbo kulturbutik Ars Musica i Åbo konserthus (Aningaisgatan 9), öppet må–fr kl. 12–17. Biljetter säljs också vid dörren en timme före evenemanget börjar om det finns platser kvar. Åbo konserthus, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt | Mera information och intervjuförfrågningar

Paula Kahtola
tiedottaja-markkinoija vt | informatör-marknadsförare tf
Turun filharmoninen orkesteri | Åbo filharmoniska orkester
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala | Åbo stads fritidssektor
Sibeliuksenkatu 2, FI-20100 Turku
+358 (0) 44 907 2091
paula.kahtola@turku.fi

facebook.com/turkuphilharmonic
@turku_philharmo
www.tfo.fi

AIKA: torstai 14.11.2019 klo 12:30 – 17:00
PAIKKA: MOW Mothership of Work, Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki

Ilmoittaudu tilaisuuteen to 7.11.2019 mennessä 

Ilmoittautumiset tilaisuuteen: https://www.lyyti.fi/reg/dumppaa_diabetes_paatostilaisuus

tai auli.elolahti@motiva.fi

OHJELMA

12:30 Ilmoittautuminen, kahvia/teetä

13:00 Tervetuloa – Taustaa kokeiluille
Ira Alanko, Valtioneuvoston kanslia
Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Ekosysteemiajattelulla kohti vaikuttavampaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä
Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto

Kokeilut pähkinänkuoressa – kokeilijat kertovat I

14:30 Tauko

15:00 Kokeilut pähkinäkuoressa – kokeilijat kertovat II

Kokeilut T2D ehkäisyn kokonaisuudessa
Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto

16:00 Malja kokeiluille – verkostoitumista
Skumppaa ja pientä suolaista

17:00 Tilaisuus päättyy

Lisätietoa tilaisuudesta irmeli.mikkonen@motiva.fi 

https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/post/1789/7/dumppaa-diabetes-kokeilujen-paatostilaisuus/

Talveen valmistautuminen on hyvässä vauhdissa eri liikennemuodoissa. TMFG:n liikenteen ohjauksen tavoitteena on kaikissa liikennemuodoissa turvallisen ja sujuvan liikenteen mahdollistaminen myös talvisissa keliolosuhteissa. Talviliikenteeseen saa apua Liikennetilanne-sovelluksesta, josta löytyvät muun muassa häiriötiedotteet, kelikamerat ja kelitiedot sekä maanteiden talvikunnossapidon reaaliaikaiset tiedot.

Osalla moottoriteistä saa ajaa 120 km/h – siirtymäaika päättyy marraskuun lopussa

Koko Suomessa tieliikenteessä siirrytään talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksiin 29.10.2019. Tästä hetkestä alkaa siirtymäaika, joka kestää enintään marraskuun loppuun saakka.

”Tämä tarkoittaa, että erittäin hyvissä sää- ja keliolosuhteissa ja valoisaan aikaan nopeusrajoitus voidaan nostaa 120 kilometriin tunnissa. Tänä vuonna siirtymäaika koskee ainoastaan E18 -tieosuutta Turusta Vaalimaalle”, kertoo TMFG:iin kuuluvan ITM Finlandin liikenteen ohjausyksikön päällikkö Mika Jaatinen.

Pimeään aikaan tai talvisissa keliolosuhteissa myös yllä mainitulla tieosuudella korkein mahdollinen nopeusrajoitus on 100 km/h.

”Jos keliolosuhteet muuttuvat talvisiksi, siirtymäaika voi päättyä jo ennen marraskuun loppua”, Jaatinen jatkaa.

Rautatietoimijat varautuvat talveen – Menettelyjä ja keinoja kehitetty yhteistyössä

Talvi on rautateillä haasteellista aikaa, koska pöllyävä ja kinostuva lumi, kova tuuli sekä pakkanen vaikuttavat mm. rautateiden teknisiin järjestelmiin. Rautateillä talveen varautuminen vaatii yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Rautatieliikenteen ohjauksesta TMFG-konsernissa vastaava Finrail on varautunut tulevan talven tuloon tiivistämällä tätä yhteistyötä entisestään. 

”Viime talvi oli monin tavoin haasteellinen. Olemme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa käyneet läpi viime vuoden tilannetta ja määritelleet kehittämistoimenpiteitä, joista osa saadaan käyttöön jo tulevaksi talveksi ja osa vaatii pidemmän aikavälin kehitystyötä. Tavoitteena on, että pystyisimme valmistautumaan tulevaan talveen aiempaa paremmin, kertoo Finrailin operatiivinen johtaja Sanna Järvenpää.

Yhteisesti eri toimijoiden kesken on tunnistettu useita kymmeniä toimenpiteitä, varautumisen menettelyjä sekä keinoja. Yksi konkreettinen esimerkki varautumisesta on lumityösuunnitelmien laatiminen aiempaa huomattavasti tarkemmalle tasolle koko rataverkon osalta.

”Olemme tehneet järjestelmä- ja toimintatapakehitystä. Yhteistyössä laaditut suunnitelmat ovat aiempaa tarkempia ja niiden laatimiseen on panostettu huomattavasti enemmän. Olemme myös kehittäneet lumitilanteeseen liittyvää viestintää rautateiden operatiivisten toimijoiden kesken”, Järvenpää kertoo.

Finrail Oy vastaa rautateiden liikenteenohjauksesta, liikennesuunnittelusta, kapasiteetinhallinnasta, käyttökeskustoiminta sekä matkustajainformaatiosta. Muita rautatietoimijoita on esimerkiksi infrasta ja kunnossapidosta vastaava Väylä ja sekä operaattorit kuten VR.  

Yhteistyön tiivistystä talvimerenkulun toimijoiden kesken

Itämeren talvet ovat hyvin vaihtelevia, jossa esimerkiksi jääpeitteen laajuus vaikuttaa laajasti talvimerenkulun toimintaan. TMFG-konserniin kuuluva meriliikenteen ohjauksesta vastaava VTS Finland varautuu talveen muun muassa yhteistyötä tiivistämällä eri merellisten toimijoiden kanssa.

”Talvimerenkulku ja siihen varautuminen on aina monien osapuolten, kuten satamien, varustamojen, rahtaajien, murtajien, luotsien jne., saumatonta yhteispeliä.  Päivitämmekin tällä hetkellä yhteistyössä Väyläviraston ja muiden talvimerenkulun toimijoiden kanssa talvimerenkulun yhteistyöohjeita, jolla varmennetaan myös tulevaan talvikauteen turvallinen meriliikenne”, kertoo operatiivinen johtaja Sari Talja.

Lennonjohto järjestää sujuvan lentoliikenteen kaikissa keliolosuhteissa

Lennonvarmistuksen toimintamallit talven varalle on kirjattu käsikirjoihin ja ohjeistuksia käydään läpi ennen talvikauden alkua yhteistyötapaamisissa lentoasemilla. Lennonjohtajat tekevät lentoasemien kunnossapidon kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta liikennöinti olisi sujuvaa kaikissa keliolosuhteissa. 

 ”Toimintamme poikkeaa monien muiden maiden tavoista johtaa lentoliikennettä ja aurauskalustoa talviolosuhteissa. Suomessa lentoasemia ei tarvitse sulkea lumenpoistoa varten, vaan lennonjohto järjestää lentoliikenteen siten, että kunnossapidon liukkaudentorjuntaan liittyvät toimenpiteet onnistuvat oikeaan aikaan”, kertoo ANS Finlandin Suomen Lennonjohtokeskuksen johtaja Karri Hannula.

Reaaliaikainen liikennetieto nyt myös mobiilisti

Minkälainen on ajokeli? Onko häiriöitä, jotka vaikuttavat matkaan ja jotka tulisi huomioida? Talveen voi ja kannattaa varautua matkaajan jo etukäteen ennen matkalle lähtöä. Nämä monet muut liikenteeseen liittyvät asiat voi tarkistaa Liikennetilanne-palvelusta.

Traffic Management Finland on julkaissut suositusta Liikennetilanne -palvelusta käyttäjien toivoman mobiilisovelluksen, jonka ansiosta eri liikennemuotojen liikennetilanteen reaaliaikainen seuraaminen muuttuu entistä yksinkertaisemmaksi. Tämä auttaa oman matkan suunnittelussa sekä edistää turvallista ja sujuvaa talviajan liikkumista.

Liikennetilanne-sovelluksen voi ladata ilmaiseksi Play Storesta tai App Storesta. Liikennetilanne-palvelu löytyy myös verkosta osoitteesta https://liikennetilanne.tmfg.fi

Lisätietoja: yhteydenottopyynnöt viestintäpäällikkö Johanna Majamäki, 040-8431087, johanna.majamaki@tmfg.fi

Seuraa Twitterissä TMFG:n eri liikennemuotojen tilejä

Traffic Management Finland Group

• Twitter: @TrafficFinland

Tieliikenne:

• Twitter: @liikennePKS
• Twitter: @liikennetilanne
• Twitter: @Finlanditm

Rautatieiliikenne

• Twitter: @Rataliikennekeskus
• Twitter: @Finrail

Meriliikenne

• Twitter: @FinlandVts

Lennonvarmistus

• Twitter: @ANSFinland

Tökkiikö opiskelu? Lue vinkit siihen, miten opintoihin saisi puhtia ja miten opiskelija voisi lisätä omaa hyvinvointiaan.  

Oppilaitoksissa panostetaan opiskelijoiden hyvinvointiin syksyn pimetessä. Vaasan yliopistossa vietetään hyvinvointiviikkoa tällä viikolla 28.10. – 1.11. 

Koostimme asiantuntijoiden vinkit, miten omaan hyvinvointiaan ja sitä myöten opiskelun sujumista voisi parantaa.

1. Juttele motivaatiosta ja jaksamisesta

Opiskelijat voivat keskustella opinnoista opinto-ohjaajan kanssa, joka antaa opintoihin liittyvää neuvontaa. Monissa oppilaitoksissa voi kääntyä myös opintopsykologin puoleen. Häneltä saa neuvoja muun muassa motivaation, ajanhallinnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

- Yhteyttä kannattaa ottaa aina, jos on opintoja haittaavia asioita. Näitä ovat esimerkiksi jaksaminen, stressi tai jännittäminen, sanoo Vaasan yliopiston opintopsykologi Ray Ohtonen.

Opiskelijat puhuvat Ohtoselle muun muassa motivaatio-ongelmista ja opiskelun aiheuttamista paineista.

- Kaikissa tilanteissa kannattaa tulla juttelemaan, ja jos minä en pysty auttamaan, niin ohjaan sellaiseen paikkaan, josta apua sitten saa.

 2. Löydä oma tapasi opiskella

Monet opiskelijoiden huolet liittyvät Ray Ohtosen mukaan ajanhallintaan. Itsenäinen korkeakouluopiskelu vaatii uudenlaista ajankäytön suunnittelua.

- Kun tehtävää on paljon, pitää priorisoida sitä, mikä on itselle tärkeätä. Ota kalenteri avuksesi ja suunnittele miten jaat ajan eri asioiden kesken.

Myös opiskelutapoja ja -tekniikoita kannattaa harjoitella.

- Kannattaa miettiä, miten ja missä opiskelu sujuu parhaiten. Joillekin sopii hiljainen kirjasto, joillekin opiskelu kavereiden kanssa. Muista, että opiskelet itseäsi varten, ja sen tulisi olla mukavaa. Luota itseesi, aina kannattaa yrittää, Ohtonen kehottaa.

Jokainen tekee virheitä eikä epäonnistumisista pidä piiskata itseään.
- Puhu itsellesi kuin parhaalle kaverillesi. Ystävällisesti ja kannustavasti.

3. Ystäviä voi löytyä tapahtumista

Opiskelu esimerkiksi korkeakoulussa tarkoittaa usein muuttoa uudelle paikkakunnalle ja sitä myöten uusia ystäviä. Mitä tehdä, jos ystäviä ei tunnu löytyvän ja yksinäisyys vaivaa opiskelijakämpän seinien sisällä?

- Suurin osa Vaasaan opiskelemaan tulevista on uudessa kaupungissa aluksi yksin. Kampuksella järjestetään laidasta laitaan tapahtumia ympäri vuoden. Suosittelen lämpimästi osallistumaan niihin. Esimerkiksi fuksiviikkojen tapahtumat ovat hyvä tilaisuus verkostoitua, vinkkaa Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen vastaava Elli Uusi-Kokko.

4. Ei ole pakko juoda

Syksyn aloitus korkeakouluissa on juhlia juhlien perään. On kastajaisia, sitsejä, rastisuunnistusta. Useimpiin vapaa-ajan tapahtumiin liittyy myös alkoholin käyttö.

Kostea opiskelijaelämä aiheuttaa myös sosiaalista painetta alkoholin käyttöön. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan lähes viidennes opiskelijoista kokee tällaista. Puolet opiskelijoista sanoo, että alkoholittoman vaihtoehdon valinta herättää huomiota.

Onko siis pakko juoda?

- Ei ole. Ylioppilaskunnan tapahtumissa on nollatoleranssi häirintään ja painostukseen. Tapahtumilla voi siis valita alkoholittoman vaihtoehdon ilman pelkoa siitä, että joku tuomitsee, Elli Uusi-Kokko korostaa.

Terveystutkimuksen mukaan noin 10 prosenttia opiskelijoista ei käytä alkoholia ollenkaan. Osuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2000.

Uusi-Kokko kertookin, että alkoholinkäytön käytön muutokset nuorten keskuudessa on vaikuttanut siihen, että tarjonnasta löytyy enenevissä määrin myös alkoholittomia tapahtumia.

5. Liikkumishetket tekevät hyvää

Uudesta liikkumisen suosituksesta on poistunut vaade vähintään 10 minuutin kestosta. Jo muutaman minuutin liikuntapätkät vilkastuttavat verenkiertoa, vetreyttävät lihaksia ja voivat alentaa muun muassa rasva-arvoja.

Arkipäivään kannattaakin sisällyttää kävelyä tai pyöräilyä opintoihin, kauppareissuihin ja harrastuksiin. Reipasta sykettä kohottavaa liikkumistakin tarvitaan. Suosituksen mukaan sitä pitäisi tehdä kaksi ja puoli tuntia viikossa.

Opiskelijoille on tarjolla useita edullisia liikuntamahdollisuuksia. Vaasan yliopiston liikuntavalikoimaan kuuluu mm. aamuvenyttelyitä, pilatesta ja ryhmäliikuntaa, cheerleadingia, eri palloilulajeja ja ultimatea, joihin voi osallistua koko lukuvuoden maksamalla 50 euron liikuntatarran.

6. Hyppää unijunan kyytiin

Unesta ei kannata tinkiä, sillä unen aikana aivotkin palautuvat päivän rasituksista.
Unikoulua liki 20 vuotta vetänyt psykiatrinen sairaanhoitaja Malin Knip kehottaa hyppäämään unijunan kyytiin.

- Väsymys menee illan aikana aalloissa. Kun keho alkaa lähettää väsymyksen signaaleita, kannattaa nukkumaan mennä juuri silloin. Myöhemmin unijuna saattaa ajaa aseman ohi, Knip korostaa.

Jos ongelmana on yöllinen heräily, ei unta kannata jäädä odottamaan pitkäksi aikaa petiin.
- Pakottaminen lisää stressihormonia ja yön pimeät hetket ahdistavat usein. Parempi vaihtoehto on nousta ylös ja tehdä jotain rauhoittavaa, esimerkiksi lukea kirjaa tai tehdä käsityötä. Kun väsymys taas tulee, voi mennä uudelleen sänkyyn.

Myös syksyn ja talven hämärinä päivinä olisi Knipin mukaan tärkeää ulkoilla, sillä ulkona valon määrä on kuitenkin moninkertainen sisätiloihin verrattuna.

- Päivän aikana on tärkeätä kerätä valoa, jotta unihormonin tuotanto ja päivärytmi pysyvät oikeina.

Vaasan yliopistossa vietetään hyvinvointiviikkoa maanantaista perjantaihin 28.10. – 1.11. Teemana on yliopistoyhteisön jäsenten henkinen hyvinvointi.

https://www.vyy.fi/opiskelijalle/hyvinvontiviikko

Kuvatekstejä:
Hyvinvointi on tasapainoa opiskelun ja muun elämän välillä, korostavat Vaasan yliopiston opintopsykologi Ray Ohtonen ja VYY:n sosiaalipoliittinen vastaava Elli Uusi-Kokko. Kuva: Tiina Rantakoski (hyvinvointiA ja hyvinvointiB)

Joillekin sopii opiskelu hiljaisuudessa kirjastossa, toisen tykkäävät tehtävien tekemisestä yhdessä kavereiden kanssa. Kuva: Mikko Käkelä (opiskelu2)

Lisätietoja:

Vaasan yliopiston opintopsykologi Ray Ohtonen
ray.ohtonen@univaasa.fi
p. 029 449 8407

VYY:n sosiaalipoliittinen vastaava Elli Uusi-Kokko
+358 44 324 8966
sopo@vyy.fi

Tiina Rantakoski
Asiantuntija, markkinointi ja viestintä
Vaasan yliopisto
tiina.rantakoski@univaasa.fi
p. 050 4079 267

Lappeenrannan Linnoituksessa sijaitseviin Etelä-Karjalan museoon ja Lappeenrannan taidemuseoon on ilmainen sisäänpääsy talviaikana joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina.
Museoperjantaina 1.11.2019 Etelä-Karjalan museossa ja Lappeenrannan taidemuseossa on molemmissa avoinna kaksi näyttelyä. Lappeenrannan taidemuseon näyttelyt ovat avoinna yleisölle viimeistä viikkoa.

Museot ovat avoinna klo 11–17.

Etelä-Karjalan museo (Kristiinankatu 15)

Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia tutustuttaa Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien vaiheisiin tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten, esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla.

Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii- Kuvia muistojen Lappeenrannasta 1950-luvulta lähtien on Lappeenrannan 370-juhlavuoden kunniaksi järjestetty näyttely, joka tutustuttaa lappeenrantalaiseen elämänmenoon. Valokuvapainotteisessa näyttelyssä päästään näkemään, miten tutut kadunkulmat ovat muuttuneet ja mitä lappeenrantalaisten arkeen kuului muutama vuosikymmen sitten. Miten asuttiin, opiskeltiin, käytiin töissä ja vietettiin vapaa-aikaa. Tuttuja aiheita jotka ovat vielä monella omassa muistissa.

Lappeenrannan taidemuseo (Kristiinankatu 8-10)

Väinö Rautio. Viipurilaissyntyisen taiteilijan retrospektiivi

Lappeenrannan taidemuseon kesän päänäyttely on Väinö Raution (1894 Viipuri–1974 Lappeenranta) retrospektiivinen näyttely. Näyttely kattaa hänen tuotantonsa vuodesta 1912 vuoteen 1972 eli yhteensä 60 vuoden ajalta. Näyttely on laajin hänen teoksistaan koskaan järjestetty retrospektiivinen museonäyttely. Teoksia on esillä noin 100 kappaletta.

Saimaan rannalta - Lappeenrantaa kuvaavia teoksia taidemuseon kokoelmista

Saimaan rannalta -näyttely on koottu Lappeenrannan taidemuseon omista kokoelmista juhlistamaan Lappeenrannan kaupungin 370-vuotista historiaa. Esillä olevat teokset kuvaavat Lappeenrantaa eri aikoina eri taiteilijoiden näkökulmasta. Nähtävillä on muun muassa Tuomas von Boehmin, Arne Tegelmanin, Unto Pusan, Pirjo Kinnusen, Liisa Laarin ja Matti Raution ikuistamia näkymiä. Näyttelyssä voi lähteä nostalgiselle matkalle Lappeenrannan jo menetettyihin maisemiin, muistella mitä rakennuksia on jollakin paikalla aiemmin ollut, tunnelmoida edelleen kaupungista löytyvien näkymien äärellä sekä bongata tuttuja kohteita.

Museokaupan tarjous 1.marraskuuta: kaikki vuosikalenterit 2020 -20 %.

Linnoituksen Kekri 2.-3.11.

Perinteinen sadonkorjuujuhla Linnoituksessa. Viikonlopun aikana on tarjolla monenlaista tapahtumaa Linnoituksen alueella.

Lappeenrannan taidemuseolla klo 14.00: Enteitä, uskomuksia ja henkiä. Tarinoita Kekristä.  Normaali sisäänpääsymaksu.

tiedottaen, amanuenssi Hanna Lommi

Lisätietoja: hanna.lommi@lappeenranta.fi tai riina.nurmio@lappeenranta.fi

IT-palveluyhtiö CGI:n vastuu LähiTapiolan strategisista IT-palveluista laajenee. Uusi sopimus turvaa LähiTapiolan vakuutuspalvelujen toimintavarmuuden, asiakaspalvelujen sujuvuuden ja liiketoiminnan ketterän kehittämisen.

”Muutosmatkamme elämänturvayhtiöksi tarkoittaa, että palvelujemme on oltava saatavilla jatkuvasti ja häiriöittä. Muutama vuosi sitten CGI:n kanssa käynnistämämme Suomen mittavin digitalisaatiohanke on nyt edennyt vaiheeseen, jossa pääsemme valjastamaan uudet ja modernit järjestelmät vaiheittain liiketoimintamme ja palvelutuotannon moottoreiksi”, kertoo LähiTapiolan tietohallintojohtaja Mikko Vastela.

Nyt allekirjoitettu sopimus on arvoltaan 40 miljoonaa euroa ja kattaa sekä LähiTapiolan ydinjärjestelmät että kaikki tukijärjestelmät. CGI huolehtii jatkossa yli 200 eri tietojärjestelmän ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. Lisäksi sopimus kattaa niin sanotut SIAM-palvelun (Service Integration & Management), jossa CGI vastaa myös LähiTapiolalle IT-palveluja tuottavien kolmansien osapuolten toiminnan johtamisesta.

”Pitkän finanssitoimialan kokemuksen ja laajan palveluvalikoiman yhtiönä pystymme tarjoamaan tien digitaalisen transformaation läpivientiin siten, että IT-ratkaisut vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla liiketoiminnan tarpeisiin. Tälle pohjalle rakentunut kumppanuutemme on syvyydeltään ainutlaatuista Suomessa”, arvioi CGI Suomen toimitusjohtaja Leena-Mari Lähteenmaa. 

”CGI on vuosien saatossa osoittanut kykynsä toimintansa ja palvelujensa jatkuvaan kehittämiseen tarpeidemme mukaisesti. Myös kyky yhdistellä kansainvälisiä palvelukeskuksia Suomessa tapahtuvaan kehittämiseen on osoittautunut juuri niin laadukkaaksi kuin meille luvattiin. Meille on rakentunut poikkeuksellisen vahva strateginen kumppanuus ja luottamus, jolle rakennamme yhteistä tulevaisuutta myös jatkossa”, perustelee LähiTapiolan IT-hankinnoista vastaava johtaja Janne Kärkkäinen yhteistyön syventämistä. 

CGI:n palvelutuotanto toimii 24/7-periaatteella yhdistelemällä Suomessa tapahtuvaan kehittämiseen osaamista eri puolilta maailmaa – Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. CGI:n laatu- ja johtamismallin mukaisesti vastuu palvelutuotannosta on kuitenkin aina lähellä asiakasta, eli LähiTapiolan tapauksessa Suomessa.

Lisätietoja:
Mikko Vastela
tietohallintojohtaja, LähiTapiola
050 323 2983

Leena-Mari Lähteenmaa
toimitusjohtaja, CGI Suomi
+358 50 410 3135

Mediayhteydet:
Esa Luoto
PR Lead, CGI Suomi
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous kokoontuu istuntoonsa tiistaina 29.10. Helsingissä. Kokouksessa käsitellään muun muassa pappien jatkokoulutusta.

Piispainkokous päättää ylemmän pastoraalitutkinnon sisällöstä. Ylempi pastoraalitutkinto antaa pätevyyden toimia tuomiorovastina, hiippakuntadekaanina ja pappisasessorina. Piispainkokous päättää myös seurakuntatyön johtamisen tutkinnosta, joka antaa pätevyyden kirkkoherran virkaan.

Lisätiedot: piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen, p. 040 142 5189

Biskopsmötet samlas på tisdag 29 oktober i Kyrkans hus i Helsingfors och behandlar bland annat frågor kring prästernas fortbildning. Biskopsmötet ska besluta om innehållet i högre pastoralexamen. Högre pastoralexamen ger präster behörighet att arbeta som domprost, stiftsdekan och prästassessor.

Biskopsmötet ska också besluta om examen i församlingsledning, som ger behörighet för kyrkoherdetjänster.

Mera information: biskopsmötets generalsekreterare Jyri Komulainen, tfn 040 1425 189

Korjattu koe-esiintymisen aika: KOE-ESIINTYMINEN ON TIISTAINA 5.11.2019 KLO 18.00

Lappeenrannan kaupunginteatteri etsii lapsiavustajaa kevään ensi-iltanäytelmään Liian paksu perhoseksi.

Näytelmä nähdään Lappeenrannan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä kevätkaudella 2020 ja sen ensi-ilta on 1.2.2020. Esityksen ohjaa Sirpa Riuttala. 

Haettava lapsiavustaja esittää näytelmässä päähenkilön Ernin sisarentytärtä Eliseä. Elise kasvaa näytelmän edetessä aikuiseksi ja avustaja esittää lasta, kun tämä on noin 4–7-vuotias. Haettava lapsiavustaja on esimerkiksi pienikokoinen eka- tai tokaluokkalainen tai reipas esikoululainen. Lukutaito on etu mutta ei välttämättömyys.  

Hakijoille järjestetään koe-esiintyminen tiistaina 5.11. klo 18.00 Lappeenrannan kaupunginteatterissa. Tilaisuus alkaa yleisöaulassa. Koe-esiintymisessä haluamme nähdä heittäytymistä, tahtoa sekä esiintymisen iloa.  

Tehtävä hakijalle: opettele lyhyt runo tai muu teksti ulkoa ja valmistaudu esittämään se. 

Lisätietoa näytelmästä: https://www.lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Kevat-2020/Liian-paksu-perhoseksi

Lisätietoja:

Ohjaaja Sirpa Riuttala
sirpa.riuttala@lappeenranta.fi
040 130 9159

VR Groupin venäläisen tytäryrityksen, Finnlogin, toiminnan käynnistyminen on edennyt vauhdilla. Yrityksen ensimmäiset 24 venäläistä vaunua ovat valmistuneet ja tuontipuuliikenne Venäjältä on käynnistynyt. Ensimmäinen kuorma saapui Suomeen maanantaina 28. lokakuuta. 

VR Group kertoi keväällä hakevansa kasvua uudesta liiketoiminnasta ja perustavansa venäläisen tytäryrityksen vaunujen hankintaan ja operointiin Venäjällä. Yrityksen toiminnan käynnistyminen on edennyt vauhdikkaasti. Yrityksen hankkimat ensimmäiset 24 raakapuuvaunua ovat valmistuneet ja kaupallinen liikenne on alkanut metsäteollisuuden ensimmäisen asiakkaan tuontipuuliikenteessä. Yritys toimii nimellä Finnlog. 

– Haemme aktiivisesti kasvua uusilta alueilta. Haluamme palvella avainasiakkaitamme entistä paremmin ja vahvistamme kilpailukykyämme. Tavoitteena on laajentaa toimintaa myös muihin asiakkuuksiin ja tuoteryhmiin, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo. 

Finnlogin vaunut tulevat VR Transpointin suomalaisten avainasiakkaiden käyttöön tuontipuuliikenteeseen. Finnlog operoi vaunuja Venäjällä, huolehtii kunnossapitosopimuksista sekä vastaa operatiivisesti vaunujen käytön suunnittelusta ja ohjauksesta Venäjän puolella. Finnlog hankkii käyttönsä kaiken kaikkiaan 300 venäläistä vaunua. Kaikki vaunut toimitetaan vuoden 2020 huhtikuun loppuun mennessä. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Vladislav Shepetovski. Shepetovski on toiminut usean vuoden ajan VR Groupin Moskovan edustuston johtajana sekä Venäjän maajohtajana ja jatkaa edelleen myös näissä tehtävissä.

Helsingin käräjäoikeus on tänään 28.10.2019 antanut ratkaisunsa asiassa, joka liittyy HOK-Elannon entiseen kiinteistöjohtajaan. Asiassa oli kyse eräiden Skanska Talonrakennus Oy:n ennen vuotta 2013 tekemien urheilun sponsorointimaksujen arvioinnista.

Käräjäoikeus hylkäsi Skanska Talonrakennus Oy:tä koskevan yhteisösakkovaatimuksen. Kuten Skanska on aiemmin tiedottanut, yhteisösakkovaatimus ei koskenut Skanskan muita yhtiöitä.

Myös kaikkien Skanskan palveluksessa olevien henkilöiden, mukaan lukien Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahden, syytteet hylättiin.

”Olemme tyytyväisiä oikeuden päätökseen. Meille on tärkeää, että asia on selvitetty kunnolla. Skanska on tehnyt aktiivista yhteistyötä viranomaisten kanssa tutkinnan aloittamisesta lähtien. Jatkamme toimenpiteitämme varmistaaksemme eettisen ohjeistomme noudattamisen”, toteaa Skanska Oy:n lakiasiainjohtaja Kirsi Palviainen.

Lisätietoja:

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi

Skanska Oy, lakiasiainjohtaja Kirsi Palviainen, puh. 050 548 1678, kirsi.palviainen[at]skanska.fi

Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietetään Suomessa 16.–24.11. teemalla Näkymätön jäte. Tuotteiden tuotantoprosesseissa syntyy usein jätettä huomattavasti enemmän kuin tuotteiden elinkaaren lopussa niiden käyttöiän päätyttyä.

Luvassa on tiukkaa asiaa jätteen vähentämisen viikosta, Materiaalitori.fi-palvelusta ja jätelain uudistuksen yrityksille tuomista muutoksista.

Tarkka ohjelma julkistetaan piakkoin. Vie tilaisuus jo kalenteriisi ja ilmoittaudu viestintäpäällikkö Sirpa Mustoselle, sirpa.mustonen@motiva.fi

Lämpimästi tervetuloa!

Lappeenrannan Voisalmen päiväkoti täytti syyskuussa 50 vuotta. Pyöreitä vuosia täyttänyttä päiväkotia juhlitaan keskiviikkona 30.10.2019. Yleisölle avoimessa ohjelmassa on luvassa pieni juhlatilaisuus että avoimet ovet, jonka aikana päiväkotiin ja sen toimintaan pääsee tutustumaan.

Juhlapäivän kunniaksi kaupunkilaisilla sekä päiväkodin vanhoilla asiakkailla on mahdollisuus tutustua päiväkotiin avoimien ovien aikana. Ovet ovat avoinna Voisalmen päiväkodin päätalolla keskiviikkona 30.10. klo 8.30–11 sekä esikoulun tiloissa Voisalmen koululla klo 8.30–9.45. Voisalmen päiväkodin johtajan Piia Hovin mukaan luvassa on myös juhlaohjelmaa.     

- Talo juhlii arjen keskellä. Avoimien ovien lisäksi meillä on päätalolla pieni juhlatilaisuus, jonka ohjelmassa on puheita ja lasten esityksiä. Olemme kutsuneet juhlaan mukaan toimialajohtoa, lasten ja nuorten lautakunnan jäseniä sekä meidän entisiä työntekijöitä ja eläkeläisiä. Myös yleisö on tervetullutta.   

Voisalmen päiväkodin entinen lastenhoitaja Marja Horttanainen aloitti työt päiväkodissa samaan aikaan kun se otettiin käyttöön syyskuussa 1969. Vuonna 2000 eläköitynyt Horttanainen ehti työskennellä Voisalmessa yli 30 vuotta ja hoitaa tuona aikana satoja lapsia.

- Aloitin työt Voisalmen päiväkodissa syyskuussa samaan aikaan kun päiväkoti avautui. Toiset lastenhoitajat olivat aloittaneet jo elokuussa ompelemalla liinavaatteita. Kun Voisalmen päiväkoti aukesi, lapsia oli yhteensä 24. Kuusi lapsista oli vauvoja, nuorimmat vasta kahden kuukauden ikäisiä ja loput 18 olivat leikki-ikäisiä. Meitä hoitajia oli yhteensä kolme ja apuna harjoittelija. 

- Yhden hoitajan työaika kului lähes koko ajan vauvojen nukuttamiseen ja syöttämiseen. Yhdessä huoneessa oli vauvoille omat sängyt ja päiväunia varten ulkona katoksessa ulkosängyt, joissa lapset nukkuivat lämpöisissä pusseissa. Ei siinä vaunuja olisi ehtinyt työntämään, muistelee Horttanainen.   

Vuonna 1969 käyttöön vihityssä rakennuksessa näkyvät vuosikymmenten eri kerrostumat. Persoonallisessa päiväkodissa tämä näkyy esimerkiksi eri vuosien aikana hankituissa kalusteissa ja tekstiileissä. Sisustustakin enemmän päiväkodissa on viidenkymmenen vuoden aikana muuttunut päiväkodin kasvatuskulttuuri. Päivähoidosta on siirrytty varhaiskasvatukseen.

- Yksi iso muutos on siirtyminen toiminnan sisältöjen aikuisjohtoisuudesta lasten ja perheiden osallisuuden lisäämiseen ja lasten laaja-alaisen osaamisen vahvistamiseen. Enää ei esimerkiksi ole niin tärkeää, miltä jokin lapsen askartelu näyttää, tärkeämpää on yhdessä tekeminen ja prosessi, kertoo Hovi. 

Tulevaisuuden suunnitelmiakin keski-ikään ehtineessä päiväkodissa on. Seuraavaksi on tarkoituksena kohentaa päiväkodin sisäpiha, joka ei tällä hetkellä ole kukkeimmillaan. Päiväkodin johtaja Hovi kertoo, että nykyisen varhaiskasvatusmallin mukaisesti lapset on otettu suunnitteluun mukaan.

- Sisäpihan parannussuunnitelman on laatinut meidän taideohjaaja, joka on haastatellut suunnitelmaa varten lapsia. Lapset ovat saaneet kertoa, millaisen pihan he haluaisivat. Toiveissa on ollut mm. marjapensaat, joita on tarkoitus hankkia ensi keväänä. 

Faktaa Voisalmen päiväkodista

• Päiväkoti on vihitty käyttöön syyskuussa 1969
• Tällä hetkellä 139 lasta
• 7 eri ryhmää
• 28 työntekijää
• Erityistä: Talossa on atrium-sisäpiha. Talossa on toiminut myös neuvola, lääkäri ja hammashoitola. 

Tervetuloa tutustumaan Voisalmen päiväkotiin ja osallistumaan avoimiin oviin ke 30.10.

Kuvatekstit: 
- Voisalmen päiväkodin lämmitettävä potta kertoo päiväkotiarjen lähihistoriasta
- Voisalmen päiväkoti vuonna 1976. Kuva: Finna/ Aarne Mikonsaari

Lisätiedot:

Piia Hovi
Voisalmen päiväkodin johtaja
Piia.Hovi@lappeenranta.fi
040 620 3115

Koko perheen vauhdikkaassa Luokkajuhlat-viihdeohjelmassa suomalaisten rakastamat näyttelijät, muusikot, urheilijat ja viihdemaailman tähdet palaavat ajassa taaksepäin, takaisin kouluaikoihinsa. Luvassa on hulvattoman hauskoja ja hullunkurisia tehtäviä, ennenkuulumattomia tarinoita sekä nostalgisia muistoja tähtivieraiden kouluvuosilta heidän kohdatessa vanhoja koulukavereitaan vuosien jälkeen. Ruotsissa Klassfesten on ollut monivuotinen suosikki. Puolitoistatuntista show'ta pyörittää sanavalmis juontaja Marja Hintikka.

"Ohjelman kuvaukset olivat tunteiden ilotulitusta: yht'äkkiä vanhat ja jo unohtuneet muistot räjähtivät ilmoille. Kuvauksissa kuultiin myös paljon spontaania naurua. Meillä kaikilla on omat koulumuistomme opettajahahmoista ja vaikkapa tillilihasta, mutta muistot ovat kuitenkin kollektiivisia ja yhteisiä, eli kaikilla on tarttumapintaa ohjelmaan. Tietynlaiset traumatkin muuttuvat näin yhdessä käsittelemällä lempeäksi huumoriksi ja muistoiksi, joille voi nauraa", Hintikka kertoo.

Myös juontajan omat kouluajat palasivat kuvauksissa mieleen. 

"Koin aikoinaan nörttihikaritytön transformaation sellaiseksi kiljupönttöä piilottelevaksi teiniksi. Olin kiltti kympin tyttö tosi pitkään, mutta murrosikä iski minuun voimakkaasti. Olin juuri se tyttö, joka järkkäsi kotibileet vanhempien lähtiessä mökille. Toivottavasti omat lapseni eivät saa ikinä tietää millainen olin kouluaikoinani", hän toteaa.

Tuttuja tähtivieraita

Jokaisessa jaksossa kaksi julkisuudesta tuttua tähtivierasta muistelee kouluaikojaan. Studioyleisön edessä he kilpailevat yhdessä vanhojen koulukavereidensa kanssa, ja testaavat, mitä oppitunneilta ja nuoruuden vuosilta jäi mieleen. Illan päätteeksi jompikumpi luokka voittaa hauskat luokkajuhlat. 

1/9 la 23.11. klo 19.30: Mikko Kuustonen ja Jarkko Niemi
Koko kansan rakastama muusikko Mikko Kuustonen kohtaa entisen vävykokelaansa, palkitun suosikkinäyttelijä Jarkko Niemen, ja pääsee laulamaan hittibiisinsä uudelleensanoitettuna Jarkon ja tämän koulukavereiden toimesta. Jarkko pääsee tanssimaan neljännet vanhojentanssinsa ja muistelee kouluaikaisia kömmähdyksiään kodinkoneiden kanssa. Mikko ja Jarkko rakentavat kemian tunnilla vetypommin. 

2/9 la 30.11. klo 19.30: Veronica Verho ja Arja Koriseva
Moninkertaisesti palkittu radiojuontaja ja tubettaja Veronica Verho muistelee ensimmäisiä poikaystäviään ja saa nähdä mielikuvitukselliset koevastauksensa vuosien jälkeen. Koko kansan tuntema laulajalegenda Arja Koriseva raottaa kouluaikaisten päiväkirjojensa sivuja ja saa muistutuksen hulvattoman liikuntatunnin tapahtumista. Veronica ja Arja kohtaavat toisensa keskinäisen kehumisen kerhossa. 

3/9 la 7.12. klo 19.30: Kape Aihinen ja Juha Perälä
Tunnettu huippukokki Kape Aihinen kertoo kouluvuosien ammattihaaveistaan ja saa nähdä videomateriaalia itsestään vuosien takaa. Ennen kaikkea radiojuontajana tunnetuksi tullut Juha Perälä muistelee kouluaikaisia yrityksiään menestyä vastakkaisen sukupuolen kanssa ja kertoo ajautuneensa vahingossa arvelluttavalle nettisivulle kesken oppitunnin. Miehet ottavat mittaa toisistaan kotitaloustunnilla. 

4/9 la 14.12. klo 19.30: Olli Herman ja Diandra
Laulaja Diandra muistelee kouluaikoinaan tekemiään käytännön piloja ja kertoo lapsuutensa musiikkiharrastuksista. Reckless Love -rock-yhtyeen laulaja Olli Herman pääsee bändikaverinsa kanssa verestämään taitojaan yhteiselle balettitunnille Jorma Uotisen arvioimana. Diandra ja Olli tunnelmoivat esittäen ainutlaatuisen duettokappaleen. 

5/9 la 21.12. klo 19.30: Paula Noronen ja Pekka Pouta
Tunnettu radio- ja televisiojuontaja, kirjailija ja käsikirjoittaja Paula Noronen kertoo paenneensa Kallion lukiosta ja esiintyneensä Kellokosken sairaalan myyjäisissä. Koko kansan rakastama suosikkimeteorologi Pekka Pouta paljastuu hallitsevaksi Miss Talvisaloksi ja muistelee vanhojentanssejaan, joihin sai porttikiellon. Paula ja Pekka esittävät uuden version 90-luvun hittisarjan alkutunnuksesta. 

6/9 la 28.12. klo 19.30: Ali Jahangiri ja Eero Ettala
Suomen tunnetuimpiin lumilautailijoihin lukeutuva Eero Ettala kertoo siskonsa vastailleen tytöiltä tulleisiin viesteihin hänen puolestaan sekä muistelee lintsanneensa koulusta kuvitteellisen selkäleikkauksen varjolla. Suomen suurimpiin stand up -tähtiin kuuluva Ali Jahangiri kertoo elämästään nunnien opissa ja pääsee verestämään breakdance-taitojaan. Miehet saavat kemiantunnilla liekinheittimet käsiinsä. 

7/9 la 4.1.2020 klo 19.30: Miia Nuutila ja Aki Linnanahde
Suosikkinäyttelijä Miia Nuutila kertoo kirjoitusharrastuksestaan ja pääsee laulamaan yhtä kirjottamistaan kirjeistä. Radiojuontaja ja media-alan monitaituri Aki Linnanahde kertoo kulttuurishokistaan muuttaessaan Nurmijärveltä Helsinkiin sekä pilapuheluista, joita soitti ystäviensä kanssa. Miia ja Aki yrittävät huijata toisiaan kouluvuosien tarinoillaan. 

8/9 la 11.1.2020 klo 19.30: Virve "Vicky" Rosti ja Ville "Viki" Eerikkilä
Suosikkilaulaja Vicky Rosti muistelee elämäänsä keikkabussissa koulukirjojen kanssa ja paljastaa yllättäviä tarinoita lehtijuttujen takaa. Radiojuontaja Viki Eerikkilä pääsee verestämään skeittaustaitojaan ja kertoo totuuden kiharasta tukastaan. Vicky ja Viki kohtaavat toisensa pöytälätkässä ja roastissa. 

9/9 su 12.1.2020 klo 19.30: Esko Kovero ja Rosa Meriläinen
Arki-iltojemme ilo ja rakastettu näyttelijä Esko Kovero kertoo kouluaikojen poliittisesta aktiivisuudestaan ja esittää yhden sanoittamistaan kappaleista. Kirjailija ja poliitikko Rosa Meriläinen muistelee edesottamuksiaan lukion opettajien kanssa ja esittää lip sync -esityksen nuoruutensa lempikappaleesta. Esko ja Rosa pääsevät yhdessä ilmaisutaidon tunnille. 

Hyppää mukaan Luokkajuhlat-ohjelman tunnelmiin täältä.

#MTVluokkajuhlat

Luokkajuhlat MTV3-kanavalla lauantaisin 23.11. klo 19.30 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa myös C More -suoratoistopalvelussa ja mtv-palvelussa.

Luokkajuhlat-ohjelman MTV:lle tuottaa Banijay Finland.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050-586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Hanna Kortti, 040 578 2478, hanna.kortti@mtv.fi
Banijay Finland, tuottaja Petra Theis, 050 345 3668 petra.theis@banijay.fi 

Politiikkaviikko on 4.-10.11. vietettävä valtakunnallinen teemaviikko yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta nuorille. Politiikkaviikolla 80 nuorta pääsee keskustelemaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa nuorille tärkeistä asioista, jonka lisäksi tuomme yhdessä Erätauko-säätiön kanssa nuoret ja päättäjät saman pöydän ääreen keskustelemaan demokratiasta päättäjädialogeissa.

Kutsumme median edustajat seuraamaan tulevaisuusvaliokunnan kokousta perjantaina 8.11. klo 9.30-11 ja demokratiadialogeja 4.11. klo 11-13 ja 6.11. klo 17-19. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.11. klo 16 mennessä osoitteeseen riikka.tahkavuori@alli.fi.

Demokratiadialogit

4.11. klo 11-13
6.11. klo 17-19
Mechelininkatu 3D, Demos Helsingin tiloissa
Dialogeja voi myös seurata suorana netistä.

Dialogeissa ykkösrivin poliitikot kohtaavat nuoret tasavertaisesti. Vuoropuhelu käydään menestyneellä, Sitrassa kehitetyllä Erätauko-menetelmällä. Keskusteluissa ratkotaan sitä, miten nuoret voivat vaikuttaa enemmän ja paremmin niin lähiympäristön ongelmiin kuin globaaleihin kriiseihinkin.

Maanantain 4.11. dialogiin nuorten kanssa saman pöydän ääreen istuvat kansanedustajat Paavo Arhinmäki ja Emma Kari sekä Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja Ylen Politiikan ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen.

Keskiviikon 6.11. dialogiin nuorten kanssa osallistuvat kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, Helsingin toimialajohtaja Tommi Laitio, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Suomen Yrittäjien toiminnanjohtaja Mikael Pentikäinen.

Tulevaisuusvaliokunnan kokous

8.11. klo 9.30-11
Pikkuparlamentti

Perjantaina 8.11. tulevaisuusvaliokunta selvittää virallisessa kokouksessaan, mitkä asiat nuoria huolestuttaa ja vaativat ratkaisua. Nuorilta on kerätty ehdotuksia kokouksen aiheiksi ja kokoukseen valitut nuoret saavat äänestää neljää teemaa kokoukselle ehdotusten joukosta. Ehdotuksissa nuoret ovat nostaneet esille muun muassa ilmastonmuutoksen ja kestävän talouden sekä ikääntyvän väestön huoltosuhteen, tulevaisuuden työelämän ja koulutuksen kysymykset.

Politiikkaviikko on Allianssin järjestämä valtakunnallinen teemaviikko, joka kannustaa nuoria tutustumaan politiikkaan ja vaikuttamaan itse. Politiikkaviikko järjestetään toista kertaa, ja tänä vuonna teemana on politiikan uudistaminen. 5000 nuorta ympäri Suomen osallistuu Politiikkaviikon ryhmätyöhön, jossa ideoidaan uusia vaikuttamisen tapoja. Ryhmätöiden tuloksista kootaan Uuden politiikan julistus, joka luovutetaan oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille Lapsen oikeuksien viikolla. Lisätietoja Politiikkaviikosta: www.politiikkaviikko.fi

Lisätiedot:

Politiikkaviikko

Virva Viljanen
Osallisuusasiantuntija
virva.viljanen@alli.fi
p. 050 302 0598

Politiikkaviikon tilaisuuksiin ilmoittautuminen

Riikka Tähkävuori
Viestinnän tuottaja
riikka.tahkavuori@alli.fi
044 416 5249

Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien kunnostamisen määräaika kiinteistöillä, jotka sijaitsevat tärkeällä pohjavesialueella tai ranta-alueella (100 m rantaviivasta), päättyy 31.10.2019. Muilla niin sanotuilla kuivan maan kiinteistöillä jätevesijärjestelmä on uusittava, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä, muuta suurempaa luvanvaraista remonttia tai jos jätevesistä aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 

Puhdistusvaatimukset eivät koske niin sanottuja ikävapautettuja kiinteistön haltijoita, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat syntyneet ennen 9.3.1943. Puhdistusvaatimukset eivät myöskään koske vähäisiä jätevesiä (kantovesi). Jätevesiä ei kuitenkaan saa johtaa suoraan vesistöön. 

Mikäli jätevesivesijärjestelmä pohjavesialueilla ja ranta-alueilla ei täytä käsittelyvaatimuksia, voi vaatimuksista hakea poikkeusta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, mikäli kunnostustyöt ovat kohtuuttomat tai kuormitus vähäinen. Ohjeet ja lomakkeet poikkeamisen hakemiseen löytyvät ympäristötoimen nettisivuilta: https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Ymparisto/Vesiasiat/Haja-asutuksen-jatevesihuolto 

Jätevesijärjestelmää koskeviin kysymyksiin saa apua 

Suomen ympäristökeskuksen raportin mukaan Kaakkois-Suomen alueella arviolta 16 % kaikista asunnoista ja vapaa-ajan asunnoista on jätevesijärjestelmän saneeraustarve siirtymäajan puitteissa. Arvio on laskettu olettamalla että 68 % asunnoista tarvitsee jonkinasteisen jätevesijärjestelmän saneerauksen. Myös Lappeenrannan kaupunki on selvittänyt pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevien saneerausta tarvitsevien kiinteistöjen määrää. Alustavan selvityksen mukaan kiinteistöjä arvioidaan olevan noin 3000, joista osa on kuitenkin kantovesikohteita. 

Ympäristötarkastaja Hanna Lohko kertoo, että mikäli esimerkiksi ranta-alueella on vessavesille sakokaivo, josta putki johtaa ojaan, järjestelmä ei täytä vaatimuksia. 

−     Jos järjestelmän huomaa olevan riittämätön, on viimeistään nyt aika ottaa yhteyttä ammattitaitoiseen suunnittelijaan ja ryhtyä valmistelemaan järjestelmien kuntoon saattamista. Mikäli olet epätietoinen täyttääkö järjestelmä vaatimuksia, voit ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan, Jässi-hankkeen neuvontapuhelimeen tai kunnan ympäristönsuojeluun. 

Tietoa pohjavesialueista löytyy ympäristöhallinnon nettisivuilta: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet?f=KaakkoisSuomen_ELYkeskus 

Ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat tilannetta 

Ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätevesijärjestelmien kuntoon saattamista riskiperusteiseen arviointiin ja valvontaresursseihin perustuen. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueella, johon kuuluu Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari ja Savitaipale, tullaan vuoden 2020 valvontaohjelmaan sisällyttämään valvonnan tavoitteet. Tärkein valvontakeino on edelleen neuvonta ja kiinteistöjen omistajien vapaaehtoinen toiminta. Tarvittaessa viranomaisella on kuitenkin lainsäädännön mahdollistamat pakkokeinot kuten uhkasakon käyttäminen. 

Laittamalla järjestelmät kuntoon, turvataan jatkossakin oman ja naapurin hyvä kaivovesi sekä lähijärven virkistyskäyttömahdollisuudet. Haja-asutusalueiden jätevesien fosforikuormitus on 15-20 prosenttia kaikesta fosforikuormituksesta. Fosforikuormituksella on suora vaikutus järvien levien kasvuun. 

Ympäristönsuojelulainmuutos (19/2017) ja Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) tulivat voimaan 3.4.2017 

Lisätiedot: 

Hanna Lohko, ympäristötarkastaja/Lappeenranta
p.0400154 579, hanna.lohko(at)lappeenranta.fi 

Taina Lahtela, ympäristötarkastaja/Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari.
p.040 5298 480, taina.lahtela(at)lappeenranta.fi

Sikla Oy:n hallitus on hyväksynyt suunnitelman yhtiön osittaisjakautumisesta, jonka toteutuessa Siklatalot Oy:n liiketoiminta siirtyy jakautumisessa syntyvän uuden yhtiön omistukseen. Jakautumisen täytäntöönpanon on suunniteltu tapahtuvan 31.3.2020.

Osittaisjakautumisen täytäntöönpanon edellytyksenä on seuraavien ehtojen täyttyminen:

• 16.12.2019 pidettäväksi suunniteltu ylimääräinen yhtiökokous hyväksyy jakautumissuunnitelman (yhtiön osakkeenomistajien enemmistö on jo etukäteen ilmoittanut kannattavansa järjestelyä);
• Yhtiö saa verohallinnolta hakemuksensa mukaisen positiivisen ennakkoratkaisun koskien järjestelyn veroneutraalisuutta; ja
• Jakautumisen täytäntöönpano rekisteröidään kaupparekisteriin velkojen kuulemismenettelyn jälkeen.

Siklatalot Oy on yksi Suomen suurimmista pientalotoimittajista ja se toimittaa pientaloja kuluttaja-asiakkaille Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan talousalueilla. Järjestelyn kautta Sikla-konserni pystyy resursseja käyttäessään keskittymään kasvussa olevaan muuhun liiketoimintaansa, johon kuuluu mm. vaativampien asunto- ja toimitilakokonaisuuksien, hoiva- ja päiväkotien ja koulujen rakentaminen sekä kokonaisvaltainen kiinteistökehitys asiakkaan tarpeiden mukaan. Järjestelyn odotetaan edistävän Sikla-konsernin kasvu- ja tehokkuustavoitteiden saavuttamista.

Siklatalot Oy:n liiketoiminta eroaa merkittävästi Sikla-konsernin muusta liiketoiminnasta. Liiketoiminnoilla on ollut erilaiset strategiat, omat tuotteet ja erilliset asiakaskunnat. Jakautuminen tarjoaa kullekin liiketoiminnalle nykyistä joustavammat mahdollisuudet oman liiketoimintastrategian toteuttamiseen sekä brändien kehitystyöhön erillisten yhtiöiden tarpeiden mukaisesti. Lisäksi jakautuminen selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintomalleja.

Jakautumisen jälkeen kaikkien yhtiöiden liiketoiminta jatkuu ennallaan, joten suunniteltu jakautuminen ei vaikuta asiakkaiden tai henkilökunnan asemaan.

Lisätiedot:

Janne Nieminen
konsernijohtaja, Sikla-konserni
puh. 044 534 0543

Juhani Romppainen
toimitusjohtaja, Siklatalot Oy
puh. 0400 239 586

Trainer4You -konserni siirtyi osaksi Erimover -konsernia Q4/2018, jonka jälkeen Erimover -konsernissa on tehty strategian mukaista synergiatyötä luoden Suomeen ennen näkemättömän liikunta- ja hyvinvointitarjoaman, joka ainoana toimijana Suomessa kykenee laadukkaasti kehittämään, tuottamaan, ja kouluttamaan yrityksiä, julkishallintoa ja kuluttajia maanlaajuisesti. Yhtiön seuraavan kehitysvaiheen menestyksen varmistamiseksi konsernijohtoon tehdään seuraavat muutokset: Lari Raitavuo saa vastuulleen konserniyhtiöiden hallituksen puheenjohtajuuden, Joakim Berndtsson toimitusjohtajuuden sekä Sonja Laurén Myynnin ja Markkinoinnin johtajuuden.

”Yhtiön eri vaiheessa tarvitaan erityyppistä johtamista ja meillä Erimoverilla teemme muutenkin jatkuvasti muutoksia, joka on elinehto jos haluat saada aikaiseksi jotain uutta ja mullistavaa. Uskon meidän kolmikon vastuualueiden selkeytymisen vauhdittavan toimintaamme entisestään. ”, toteaa Lari Raitavuo, konsernin hallituksen puheenjohtaja.

”Yhtiön syntymähetkestä asti olen kipparoinut yhdessä Joakimin kanssa perustamaani Erimoveria. Larin mukaantulo toi entistä lisää liikettä toimintaamme ja nyt olemme pisteessä, jossa voin rinta rottingilla tarjota asiakkaillemme liikunta- ja hyvinvointialalla palvelukokonaisuuksia joita yksikään muu toimija ei kykene kehittämään tai toimittamaan. Me olemme tulleet alalle nostaaksemme sen arvostuksen ja nyt pääsen eturivistä sitä tekemään sydämeni kyllyydestä. ”, sanoo innoissaan Sonja Laurén, konsernin myynti- ja markkinointijohtaja.

”Tämä muutos selkeyttää konsernimme johtamista niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Palvelukokonaisuuttamme eturintamassa edustamassa en voisi kuvitella ketään parempaa kuin Sonja, joka on ollut joka solullaan tätä kokonaisuutta rakentamassa alusta asti. Samalla tämä on jälleen uusi askel kohti seuraavaa loikkaa. Siitä lisää tuonnempana.” hymähtää pilke silmäkulmassa Joakim Berndtsson, konsernin toimitusjohtaja.

Erimover Oy Ab on Suomen suurin riippumaton liikunta- ja hyvinvointipalveluja kehittävä ja tuottava yritys, johon kuuluu liikunta- ja hyvinvointipalveluja kehittävän ja tuottavan Erimoverin lisäksi koulutus- ja asiantuntijayhtiö Trainer4You, sisällöntuotantoyhtiö Fitra, digitaalinen palvelualusta HELT Global, sekä ryhmäliikuntakonsepti Funcy Family. Erimover -konserni työllistää n. 500 ammattilaista valtakunnallisesti.

Lahden kaupunginhallitus on valinnut Lahden henkilöstöjohtajaksi oikeustieteen kandidaatti Mira Keitaanrannan.

Mira Keitaanranta työskentelee elinvoimajohtajana Keravan kaupungilla. Aiemmin hän on toiminut Keravalla myös henkilöstöjohtajana ja hallintopäällikkönä Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksella.    

Henkilöstöjohtaja vastaa kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämisestä ja toteuttamisesta yhdessä kaupungin esimiesten kanssa. Tehtäviin sisältyvät strategiset henkilöstöasiat työhyvinvoinnista palkkapolitiikkaan. Viran kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallis- ja henkilöstöhallintoon.

Hakijoita tehtävään oli 32, joista 9 ei hakemusasiakirjojen perusteella täyttänyt viran kelpoisuusehtoa. Tehtävään haastateltiin kuutta henkilöä ja heistä kolme valittiin soveltuvuusarvioon. Kaupungin nykyinen henkilöstöjohtaja Anne-Maj Salmi jää eläkkeelle helmikuun alussa.

Lisätietoja:
Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen, p. 050 556 9815

Modernin bioenergian [1] käyttö on nykyarvion mukaan kasvamassa niin sähköntuotannossa, lämmöntuotannossa kuin liikenteessäkin. Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisi 21.10.2019 näkymiä uusiutuvan energian kehittymisestä koko maailmassa vuosien 2019-2024 aikana.  IEA:n tarjoamien näkymien perusteella bioenergialla tuotetun energian määrä kasvaa noin 900 TWh, josta lämmöntuotantoon tulee noin 50 %, liikenteeseen noin 30 % ja sähköntuotantoon noin 20 %.

Uusiutuvaan energiaan perustuvaa sähköntuotantoa on tulossa nykykehityksellä lisää kaiken kaikkiaan noin 50 % (1 220 GW) seuraavan viiden vuoden aikana, mikä vastaa Yhdysvaltain nykyistä sähköntuotantoa. Moderni uusiutuva lämmön- ja jäähdytyksentuotanto lisääntyy noin 22 % ja liikenteessä (sisältää biopolttoaineet ja uusiutuvan sähkön) kasvu on noin 28 %.

- Ilmastotavoitteiden kannalta on ongelmallista, jos uusiutuvan energian kehityksessä tarkastellaan vain sähköntuotantoa. Asiantuntijat toistavat kerta toisensa perään, että kehitys lämmön ja jäähdytyksentuotannossa ja liikenteessä on tällä hetkellä aivan liian hidasta, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Vuonna 2018 maailman sähköntuotannosta noin 26 % oli uusiutuvaa. Lämmön- ja kylmäntuotannossa moderni uusiutuva energia saavuttaa vasta 12 %:n osuuden vuonna 2024. Liikenteessä tilanne on vielä hankalampi, sillä uusiutuvan energian osuus saavuttaa vasta 4,6 % vuonna 2024. Maailman loppuenergian kulutuksesta lämmön- ja kylmäntuotannon osuus oli noin 45 % vuonna 2016, liikenteen noin 30 % ja sähköntuotannon noin 25 % (lähde: REN-21, Maailman uusiutuvan energian tila -raportti, 2019).

Sähköntuotannossa bioenergian kapasiteetti kasvaa vuoteen 2024 mennessä noin 41 GW, mikä on 32 % kasvu verrattuna vuoden 2018 tilanteeseen. Kasvua nähdään etenkin Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa. Euroopassa arvioitu kasvu on 6 GW.

Lämmön- ja jäähdytyksentuotannossa bioenergia kasvaa n. 12 % (470 TWh) ja kasvu painottuu teollisuuteen (305 TWh). Paljon bioenergiaa käyttäviä teollisuudenaloja ovat massa- ja paperi, puutuote-, elintarvike-, sokeri- ja etanoliteollisuus. Rakennusten lämmityksessä bioenergian käyttö kasvaa 166 TWh ja tästä EU:n osuus on yli puolet. Kaiken kaikkiaan moderni bioenergia dominoi lämmön- ja jäähdytyksentuotantoa noin 2/3 osuudella uusiutuvasta energiasta vuonna 2024.

Liikenteen biopolttoaineiden käyttö kasvaa noin 24 % vuosina 2019-2024. Suurin osa kasvusta perustuu etanoliin, jonka kulutus kasvaa etenkin Brasiliassa, Kiinassa ja Intiassa. Liikenteen biopolttoaineissa kehittyneiden biopolttoaineiden (kuten Suomessa valmistettava ns. HVO) osuus oli vain noin 9 % vuonna 2018. Niiden tuotanto niin koko maailmassa kuin EU:ssakin on kuitenkin vähintään tuplaantumassa vuoteen 2024 mennessä. Liikenteen uusiutuvasta energiasta bioenergian osuus pysyy yli 90 %:ssa vuonna 2024.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi